Voiko empatiaa oppia, Katri Saarikivi?

Aivotutkija Katri Saarikivi päätyi psykologian opinnoissa yliopiston “pimeälle puolelle” – siis tutkijaksi. Nyt hän johtaa Helsingin yliopistolla tutkimusprojektia, joka tutkii empatiaa ja työtä digitaalisissa ympäristössä.

Mitä teet työksesi?

"Johdan Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tutkimusprojektia, jossa selvitetään empatian ja vuorovaikutuksen mekanismeja. Meitä kiinnostavat erityisesti työhön liittyvä ongelmanratkaisu ja tietokonevälitteinen vuorovaikutus. Ymmärtämällä empatiaa paremmin voimme suunnitella parempia digitaalisia vuorovaikutusympäristöjä."

Miten aivotutkimus eroaa psykologiasta?

"Aivotutkimuksen fokuksessa ovat aivot, kun taas psykologia tarkastelee käyttäytymistä ja ajattelumalleja, joita aivojen toiminnasta syntyy. Psykologiassa ollaan kiinnostuneita aivotutkimuksesta, sillä se voi tarkentaa psykologian käsitteitä."

Miten voi tulla älykkäämmäksi?

"Olemalla utelias, hyödyntämällä teknologiaa sekä toisten ihmisten älykkyyttä. Älykkyys ei kehity, jos luulee tietävänsä kaiken. Ajattelukuorma kannattaa siis jakaa muiden kanssa ja muistia täydentää laitteiden avulla. Osa on huolissaan, että ihminen tyhmenee, kun muisti ulkoistetaan laitteille. Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa, koska älykkyys on monen asian summa. Älyllinen kapasiteetti ei katoa vaan vaihtaa paikkaa, jos onnistumme kehittämään sellaista teknologiaa, joka tukee ihmisen ajattelua."

Miten näet stressin ja miten sitä voi lievittää?

"Stressi ja unettomuus ovat uudenlaisen työn pahimpia esteitä. Jos tulevaisuudessa helpot päätökset ja rutiinitehtävät voidaan ulkoistaa koneille, jää ihmisten tehtäväksi vaikeiden ongelmien ratkaiseminen. Krooninen työstressi tuhoaa kudosta ja vähentää aktiivisuutta erityisesti etuotsalohkoissa, mikä on tärkeä aivoalue monimutkaiselle ongelmanratkaisulle, empatialle, luovuudelle ja laadukkaalle kommunikaatiolle. Riittävän vähäinen stressi tukee etuotsalohkojen toimintaa, mutta kun sitä on liikaa, etuotsalohkojen toiminta heikkenee ja impulssit ottavat herkemmin vallan. Sekä stressi että rentoutuminen ovat todella yksilöllisiä kokemuksia, joten stressin lievittämisen kannalta tärkeää on tiedostaa, mitkä asiat stressaavat ja mikä auttaa rentoutumaan."

Olet korostanut empatian merkitystä työssä. Mitä hyötyä empatiasta on uralla?

"Koska yhä suurempi osa työstä voidaan automatisoida, ihmisten pitää työssä keskittyä siihen, missä kone on huono. Toistaiseksi koneen empatiataidot ovat köyhät. Työ ilmiönä on kuitenkin ihmiskeskeinen, koska se liittyy usein toisten ihmisten ongelmien ratkaisemiseen ja heidän tarpeisiinsa vastaamiseen. Tähän tarvitaan ihmisen empatiataitoja, joten vuorovaikutustaitoja edellyttäville aloille syntyy nyt jo enemmän työpaikkoja."

Voiko empatiaa oppia?

"Mielestäni kaikkien ihmisten ei tarvitse osata kaikkea, koska tietenkin myös toisista ihmisistä vähemmän kiinnostunut tai sosiaalisesti vähemmän taitava tai aktiivinen työntekijä on arvokas osa työyhteisöä. Ongelman ratkaisemisen kannalta on kuitenkin tärkeämpää, että kasassa on ryhmä ihmisiä, joilla on sen selvittämiseen tarvittavat taidot ja kokemus. Jos empatia kiinnostaa, sitä voi kehittää kuten mitä tahansa muuta taitoa. Empatiaa voi oppia esimerkiksi vuorovaikutuksen, tunteiden tunnistamisen ja itsereflektoinnin kautta."