Vesi kaupankäynnin kohteena

Vesi, tuo elämälle välttämätön yhdiste on viime vuosina puhuttanut paljon. Veden pullottamisen ja liikakäytön lisäksi keskustelunaiheeksi on hiljattain noussut myös vesikauppa, joka koki suuren mullistuksen viime joulukuussa, kun vesifutuurit tulivat saataville Yhdysvaltain Kaliforniassa.

Jokainen meistä on Suomessa tottunut saamaan suoraan hanasta ensiluokkaista, mikrobiologisesti puhdasta vettä, useimmiten vieläpä suhteellisen edulliseen hintaan. Tämä on kuitenkin suurelle osalle maailman väestöä täysin tuntematon konsepti, eikä tulevaisuus näytä juurikaan valoisammalta.

Maapallon väestönkasvu, ilmastonmuutos ja saasteet luovat merkittävän haasteen maailman makeanveden varannoille, jotka muodostavat nykyiselläänkin vain noin 2,5 % kaikesta olemassa olevasta vedestä. Tästäkin määrästä vain pieni osa on ihmisten ulottuvissa ja käytettävissä nykyteknologialla, sillä valtaosa maailman makeasta vedestä on jäätiköissä.

Juomaveteen liittyvät ongelmat eivät suinkaan kosketa pelkästään kehittyviä maita. Esimerkiksi Lontoon vesijohtoverkon putkista 60 prosenttia on yli 60 vuotta vanhoja, ja vanhimmat ovat jopa 150 vuoden takaa. Vesihukan määrä Lontoon verkostossa on hurja: vuonna 2017 kaupungin vesimonopoli Thames Water löysi verkostostaan vuotavan putken, joka oli valuttanut jopa 3 miljoonaa litraa puhdasta vettä maahan joka päivä.

Ongelman laajuudesta kertoo se, että Thames Water on asettanut tavoitteekseen vesihukan vähentämisen 509 miljoonaan litraan päivässä vuoteen 2025 mennessä.

Yhdysvalloissa vesi- ja viemäriverkoston putkien keski-ikä on 45 vuotta, mutta tahtoa kalliille putkistojen uusimisoperaatioille ei tahdo alijäämäiseltä julkiselta sektorilta löytyä ja korjausvelka jatkaa kasvuaan.

Vanhentunut infrastruktuuri ei kuitenkaan ole ainoa uhka. Ilmastonmuutos huolettaa nyt erityisesti alueilla, joissa kuivuus on lisääntynyt, mutta joissa veden käyttö vain kasvaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Kalifornian osavaltiossa  kuivuuskaudet ovat lisääntyneet, ja niitä onkin koettu vuosina 2006–2009 ja 2011–2019 sekä vuonna 2020.

Osavaltion väkiluku on ollut voimakkaassa nousussa viime vuosikymmenet, jonka vuoksi kymmenesosa Yhdysvaltain päivittäisestä vedenkulutuksesta tapahtuu Kaliforniassa. Tämän lisäksi alueella viljellään paljon erilaisia lajikkeita sekä kasvatetaan karjaa, jotka aiheuttavat painetta alueen jo valmiiksi niukoille pohjavesivarannoille. Erityisesti erilaiset pähkinälajikkeet vaativat runsasta kastelua koko kasvuajan läpi.

Puhtaan veden saantiin ja jakeluun liittyvät ongelmat ovat synnyttäneet lukuisia innovaatioita, joiden toivotaan ratkaisevan näitä haasteita. Esimerkiksi Israelissa yli puolet kotitalouksien vedestä tuotetaan poistamalla suola merivedestä, jonka jälkeen vesi puhdistetaan normaaliin tapaan vedenpuhdistamoissa.

Vedestä on pääsääntöisesti eniten pulaa väkiluvuiltaan suurimmilla alueilla, kuten Intiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, joten markkinarako on periaatteessa suuri, vaikkakin maksukyky kyseenalainen. Asiantuntijoiden mukaan arviolta yli kaksi miljardia ihmistä elää jatkuvan kuivuuden riivaamissa maissa.

Sitä mukaa, kun uusia innovaatioita on tullut, myös erilaiset vesiaiheiset rahastot ovat lisääntyneet. Yksityishenkilöt ovat voineet sijoittaa kasvavaan alaan esimerkiksi EFT-rahastojen avulla. Suoraan veteen ei kuitenkaan ole voinut sijoittaa ennen kuin kaupankäynti vesifutuureilla aloitettiin viime joulukuussa ensi kertaa.

Kullalla ja öljyllä on ollut mahdollista käydä kauppaa samaan tapaan jo pitkään. Vesifutuurit eivät tosin vaadi fyysistä toimitusta, kuten esimerkiksi öljy, sillä jokainen sopimus vastaa noin 12,3 miljoonaa litraa vettä. Futuurit ovat sidottuja Nasdaqin Veles California Water -indeksiin, joka perustettiin vuonna 2018. Indeksi seuraa Kalifornian osavaltion viittä suurinta ja vaihdetuinta pohjavesialuetta.

Kaupankäynti futuureilla aloitettiin, koska ennen sitä vesioikeuksien ostaminen ja myyminen oli kovin vaikeaa, sillä kauppaa pystyi käymään vain spot-markkinoilla. Tämä tarkoitti luonnollisesti korkeaa veden hintaa kuivuuskausina ja matalaa hintaa, kun vettä oli riittävästi. Uudet futuurit tuovat esimerkiksi maanviljelijöille keinon suojautua taloudellisesti kuivuutta vastaan, sillä jos tarvetta ylimääräiselle vedelle ilmenee kuivana vuonna, kompensoivat aiemmin ostetut futuurit veden korkeaa hintaa.

Kauppaa futuureilla ovat tähän asti käyneet lähinnä maanviljelijät, muutamat julkiset vesiyhtiöt sekä rahastot. Kriitikot eivät usko futuureiden tuovan merkittävää suojaa, vaan lähinnä nostavan veden hintaa Kaliforniassa keinottelut seurauksena. Huolta on herättänyt ylipäätään näinkin elintärkeän hyödykkeen päätyminen kaupankäynnin kohteeksi, koska sen pelätään lopulta nostavan myös kotitalouksien veden hintaa. Toisaalta futuurien toivotaan tuovan avoimuutta ja tehokkuutta vesimarkkinoille sekä auttavan veden hinnoittelussa oikein.

Globaalia markkinaa vedelle tuskin tulemme lähitulevaisuudessa näkemään jo siitä syystä, että vesimarkkinat ovat kuljetussyistä erittäin paikallisia. Esimerkiksi Bloomberg kertoo, että hiilitonnin laivaaminen Australiasta Kiinaan maksaa 5–10 dollaria tonnilta, hiilitonnin hinnan ollessa vajaat 70 dollaria. Sen sijaan vesitonnin hinta on vaivaiset 40 senttiä, jonka vuoksi veden kuljetuskustannukset tulevat vielä pitkään olemaan moninkertaiset verrattuna veden hintaan itsessään, lisäksi volyymit ovat vesikaupassa valtavat.

Veden kuljetusta tutkittiin Australiassa vuonna 2006, mutta tutkimuksessa havaittiin suolanpoiston olevan 3–5 kertaa edullisempaa kuin mikään tutkittu veden kuljetusmuoto. Esimerkiksi kanaalit, putkistot ja tankkerit hävisivät kustannuksissaan suolanpoistolle.

Vain aika näyttää miten vesimarkkinat tulevat kehittymään sikäli, kun ilmastonmuutos, kuivuus ja saasteiden määrä maapallolla jatkavat kasvuaan. Tällä hetkellä markkinat ovat luonnollisesti kovin kehittymättömät, mutta kasvanevat kuivuuden lisääntyessä. Kenties silloin veden hinnoittelukin kehittyy. Kuten Benjamin Franklin, yksi Yhdysvaltain vallankumouksen johtajista aikanaan totesi: ”Veden todellinen hinta selviää vasta, kun kaivo on kuivunut.”