Tilastoja, faktoja, analyysejä

Syyskuussa pääministeri Juha Sipilä kertoi uuden taloustieteen huippuyksikön perustamisesta Helsinkiin. Kenelle uusi koulu on tarkoitettu? Ja kenen mielestä se oikeastaan on niin huippu?

Viime syyskuussa pääministeri Juha Sipilä seisoi tyytyväisenä Suomi 100 -koristellun puhujanpöntön takana taloustieteen professori Bengt Holmströmin vieressä. Kyseessä oli hallituksen talousneuvoston juhlakokouksen yhteydessä järjestetty tiedotustilaisuus. Sipilä oli mukana juhlimassa Holmströmin Nobel-palkintoa.

Salamavalojen räiskyessä pääministeri kertoi, miten Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö.

Kyseessä on uusi taloustieteen tutkimukseen sekä taloustieteen maisterien ja tohtorien kouluttamiseen keskittyvä yksikkö, josta vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Hanken. Tavoitteena on palkata yksikköön 15 uutta taloustieteen professoria vuoteen 2022 mennessä, jolloin yksikön pitäisi toimia jo täysillä.

Yksikön nimeksi tulee Helsinki Graduate School of Economics, eli lyhyesti GSE. Uuden yksikön rahoitus tulee sen taustalla olevilta yliopistoilta sekä opetusministeriöltä, Suomen Pankilta ja valtion taloudelliselta tutkimuslaitokselta VATT:ilta.

Miksi taloustieteeseen keskittyvä huippuyksikkö perustetaan juuri nyt? Tai ollenkaan?

Kysytään hanketta Aalto-yliopiston puolelta valmistelleelta kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen johtajalta, professori Juuso Välimäeltä.

”Taustalla on systemaattinen taloustieteen aseman kehittäminen Suomessa sekä markkinoilta tullut signaali, että taloustieteen tohtoreita tarvitaan lisää”, Välimäki kertoo.

Suomalaisilla yliopistoilla on myös huoli taloustieteen professorien pienestä määrästä. Suomessa on Pohjoismaista toiseksi vähiten taloustieteen professoreita, vähemmän on vain Islannissa. Eniten professoreita on Ruotsissa.

Vaikka yksikön perustaminen saattoi tulla yllätyksenä, Välimäen mukaan töitä on tehty jo pitkään. ”Taloustieteen aseman kehittämisen voidaan katsoa alkaneen vuosituhannen vaihteesta. Ensimmäinen konkreettinen saavutus saatiin vuonna 2004, kun nykyinen taloustieteen tutkimusyksikkö HECER perustettiin”, Välimäki sanoo.

Välimäen mukaan ajatus uuden taloustieteen yksikön perustamisesta lähti Aallon taloustieteen laitokselta. Holmströmin voitettua taloustieteen Nobelin syksyllä 2016 ilmapiiri Suomessa vaikutti otolliselta.

”Holmströmin voiton jälkeen perustimme projektiryhmän, joka lähti kyselemään suomalaisilta yrityksiltä ja julkisilta tahoilta kiinnostusta ja tarvetta tällaiselle yksikölle. Saimme todella hyvää palautetta, joten jatkoimme asian valmistelua muun muassa opetusministeriön kanssa.”

Uusi yksikkö keskittyy tutkimuksen tekemisen lisäksi kouluttamaan akateemiselle uralle tähtääviä taloustieteen maisteri- ja tohtoriopiskelijoita. Taloustieteen maisteriopetus jatkuu myös yksikön ulkopuolella. Syntyykö kauppikselle siis kahden kerroksen taloustieteen maisteriopiskelijoita?

”Ei maisteriopetus uudessa yksikössä ole parempaa, se on erilaista”, Välimäki lupaa. ”Uudessa yksikössä keskitytään tarjoamaan tutkijoiksi tähtääville opiskelijoille tarvittavat menetelmävalmiudet. Kauppiksella taas jatkuvat erinomaiset taloustieteen kurssit niille, jotka eivät halua akateemiselle uralle.”

Fyysistä sijaintia yksikölle ei ole vielä päätetty. ”Kauppiksen taloustieteen laitos siirtyy Otaniemeen ja HY:n ja Hankenin laitokset todennäköisesti jäävät Economicumiin. GSE:n sijaintia ei ole päätetty, mutta olisi luontevaa että toimintaa olisi molemmilla kampuksilla”, Välimäki muotoilee.

Uusi huippuyksikkö on herättänyt myös kysymyksiä ja kritiikkiä. Yksikön julistaneen pääministeri Sipilän muistetaan tehneen satojen miljoonien leikkauksia koulutukseen sekä vähätelleen tutkijoita kommenteilla ”päivystävistä dosenteista.” Onkin pohdittu, onko yksikön julistaminen pääministerin julkikuvan kiillotusta ja tilaisuuden hyödyntämistä, etenkin kun Sipilän hallitus ei myönnä yksikölle lainkaan budjettirahoitusta.

”Maan hallitus tuli mukaan vasta aivan loppuvaiheessa”, Välimäki sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että yksikön rahat tulevat lopulta valtiolta. ”Kun projektin taustalla on opetusministeriö, raha on kuitenkin lopulta julkista.”

Jotkut professorit ovat sanoneet, että paras tapa tukea taloustiedettä olisi antaa rahat suoraan yliopistoille. Välimäki ei täysin ymmärrä kritiikkiä.

”Tällaisen yksikön perustaminen on niin lähellä kuin vain voi olla rahan antamista yliopistoille. Tämän yksikön avulla voidaan myös kohdentaa rahat nimenomaan taloustieteeseen.”

Hallituksen virallisessa tiedotteessa ja puheissa puhutaan huippuyksiköstä. Julkisuudessa onkin ihmetelty, miten uusi hanke voi kutsua itseään huipuksi jo ennen kuin se on edes aloittanut.

”Nimitys ei ole meidän valintamme”, Välimäki sanoo. ”Hanketta kutsuttiin yhdessä tiedotustilaisuudessa huippuyksiköksi, valmisteluvaiheessa emme tietenkään ole yliopistoilla puhuneet huipusta”, hän kertoo.

Välimäki ei halua, että ihmiset luulevat, että yliopistot ajattelevat tutkimuksen ja opetuksen huipputason tulevan vain puheilla. ”Me tiedämme hyvin, että huipputason saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Saamme huipputason ihmisiä yksikköön rakentamalla vahvan koulutusohjelman, joka lähtee jo korkeatasoisesta kandiohjelmasta. Kasvaminen huippuyksiköksi ei tapahdu silmänräpäyksessä.”