Suomessa pitchataan Piilaakson tapaan
Lisääntyvät pitchauskilpailut ja -koulutukset kertovat tarinaa yhteiskunnasta, jossa pärjäävät ne, jotka osaavat puhua.
Slush 100, Talk the talk, cd², All in Pitch, Tahko Ski Lift Pitch. On lähes mahdotonta välttyä törmäämästä pitchauskilpailuihin, joissa kilpailijat mittelöivät yhä loistokkaammilla muutaman minuutin myyntipuheillaan. Aallon kurssit tarjoavat puhumis- ja esiintymiskoulutuksia opiskelijoille, mutta oppia voi hakea myös puhujagurujen maksullisilta workshopeilta. Kyseessä ei ole pelkästään Otaniemen startup-ympäristössä kytevä ilmiö, sillä erilaisia esiintymiskoulutuksia tarjoavia yrityksiä löytyy Suomesta ainakin kymmenittäin. Tällaisia järjestävät muun muassa Puhe Production, Esiintymistaidon Akatemia ja Stella Polaris. Aallosta löytyy kursseja kuten Meet the Stage, joiden tavoitteena on opettaa opiskelijoita esiintymään itsevarmemmin, erottumaan joukosta ja myymään ideoitaan omilla kasvoillaan.
Pitchauskoulutukset ja -kilpailut ovat tulleet Suomeen ryminällä startup-kulttuurin mukana. Startupien kultakehto on jopa Yhdysvaltojen mittapuulla itsevarmojen ja sosiaalisesti lahjakkaiden ihmisten asuttamassa Kaliforniassa. Nuoria osaajia Piilaaksoon lähettävässä Startuplifersissa työskentelevän Henni Roinin mielestä startup-kulttuurin edistyminen on ollut olennainen osa ilmiön voimakasta kasvua Suomessa.
”Kansainvälisiä startupeja rakennettaessa on ylitettävä sijoittajien ja asiakkaiden odotukset, jolloin täydellisyyttä hipovat pitchit ja sosiaalinen asenne luovat hyvät lähtökohdat esimerkiksi rahoituksen keräämiseen ja kontaktiverkoston kasvattamiseen.”
Pitchit iskevät aikarakoon, joka tapahtuu ennen yhtäkään asiakkaalle kohdistettua markkinointitoimea. Niiden ensisijainen yleisö koostuu sijoittajista, joiden rahoitusta uudet yritykset tarvitsevat kipeästi. Sijoitus, jota on vaikea realisoida nopeasti, vaatii puolestaan uskoa yritykseen.
Samaa mieltä on kauppakorkeakoulun 3. vuosikurssin opiskelija Peik Hämekoski, joka osallistui Sanoman ja Slushin järjestämään Talk the Talk -kilpailuun. Hänen mielestään olennaisessa roolissa ovat hyvät tarinat, oli kyse sijoittajista tai kuluttajista.
”Tarinat ovat jopa itse ideoita tärkeämpiä. Ne ovat sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla”, hän sanoo. Tarinoita siis tarvitaan, koska ajatus itse itsensä myyvästä tuotteesta on vanhanaikainen. Muutos johtunee globaalista tarjonnasta ja palvelujen luonteen muuttumisesta. Hämekoski toteaa, että jopa huonon tuotteen myyminen on nykyään mahdollista, jos pitch on riittävän hyvä.
”Tästä on monia esimerkkejä. Tosi sujuvasti puhuvat tyypit ovat onnistuneet saamaan rahoitusta juttuihin, jotka eivät paperilla näytä niin realistisilta”, Hämekoski sanoo.
Onko hyvä esiintyminen ennemminkin kovan harjoittelun tulosta kuin synnynnäistä karismaa? Roinin mukaan Yhdysvalloissa esiintymisen harjoittelu on arkipäivää, vaikka siellä koulutusjärjestelmä ja kulttuuri toki tukevat esiintymistaitoja enemmän Suomeen verrattuna. ”Esiintyminen ei ole kaikille luontaista. Harjoitus tekee mestarin”, neuvoo Roini.
Talk the Talk, johon Hämekoskikin osallistui, oli yksi viime vuoden näkyvimpiä esiintymiskoulutuksia. Ohjelmassa 12 nuorta kävi läpi esiintymiskoulutuksen ja -kilpailun meritoituneiden esiintyjien johdolla. Kilpailu vei lopulta voittajan Slushiin lavajuontajaksi. Kilpailun nuorin osallistuja oli vasta lukiolainen, joka esiintyi kylmän rauhallisesti ja varsin uskottavasti. Kertooko se, että jo alle kaksikymppiset kykenevän viiltäviin pitchauksiin, jotain juron kulttuurimme muutoksesta kalifornialaisempaan suuntaan?
