Pienet ötökät ratkaisevat suuret ongelmat
Hyönteistalouteen erikoistuva EntoCube pyrkii valtavirtaistamaan hyönteissyönnin Suomessa.
Yhteinen ystävä toi Perttu Karjalaisen, Otto Palosen ja Robert Nemlanderin yhteen kesällä 2014. Kolmikolla oli syttynyt innostus hyönteisravintoa kohtaan jo vuotta aiemmin, kun yhtäällä Marsiin matkustamisesta unelmoinut Nemlander pohti avaruuden ruoantuotannon ongelmia ja toisaalla kaverukset Karjalainen ja Palonen Maan vastaavia. Vaikka matka Maan ja Marsin välillä kestää 260 päivää, ratkaistavat ongelmat eivät ole kovin kaukana toisistaan: kummallakin planeetalla tarvitaan tapa kasvattaa proteiinipitoista ruokaa kestävällä tavalla. Ratkaisuksi miehet olivat omilla tahoillaan hoksanneet hyönteisiin pohjautuvan kiertotaloussysteemin, ja kesäinen kohtaaminen johti päätökseen tehdä yhteistyötä.
”Ei siinä siis ollut mitään bisnesideaa vielä, se oli vaan, että kasvatetaan ötököitä”, johtamista opiskeleva Karjalainen muistelee.
EntoCube on suunnitellut ja rakentanut merikonttiin istutetun monistettavan kasvatuslaitteiston, jossa on tarvittavat puitteet ruoaksi soveltuvien hyönteisten tuottamiseen. Yritys myy kasvatusjärjestelmäänsä tuottajille sekä sirkkoja raaka-aineena yrityksille ja kuluttajille. EntoCube myös jalostaa sirkoistaan katuruokaa ja tuotteita kauppojen hyllyille. Tällä hetkellä kuluttajille on myynnissä Sirkkapurkki, joka sisältää ainekset ravinteikkaiseen aamiaismysliin. Seuraava tuote lanseerataan huhtikuussa.
EntoCuben liikeidea alkoi muovautua keväällä 2015, kun kolmikko valittiin Startup Sauna -kiihdyttämöön. Aiemmat pienet ja keskeneräiset ajatukset selkiytyivät ja saivat ryhtiä intensiivisen ohjelman kautta. Karjalainen, Nemlander ja Palonen lähtivät kuitenkin kehittämään EntoCubea tavallista vaikeammista lähtökohdista.
“On hankalaa ihan käytännön juttujen, kuten rahoituksen keräämisen kannalta, jos pitkän tähtäimen toiminta-ajatusta ei voida vielä toteuttaa lain puitteissa”, Karjalainen sanoo.
Niin, hyönteisten myyminen elintarvikkeena on EU-lainsäädännön nojalla Suomessa kiellettyä.
Asetus kieltää sellaisten aineiden myynnin elintarvikkeina, joita ei ole todistetusti syöty EU-alueella ennen vuotta 1997. Oikeutta hyönteisravinnon myymiseen voi hakea todisteiden kanssa, mutta prosessi on hyvin pitkä ja kallis. Ensi vuoden alussa laki muuttuu käsittämään maailmanlaajuisesti ravintona käytetyt ruoka-aineet, ja vaikkei varmaa tietoa asetusuudistuksen vaikutuksista vielä ole, myyntiluvan hakeminen luultavasti helpottuu. Asiantuntijoiden arvion mukaan hyönteisravinto sallitaan EU:n laajuudella todennäköisesti vuoden 2018 loppupuolella.
Hyönteisiä saa myydä jo esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Tanskassa, ja Karjalainen toivoo, että Suomikin liittyisi edelläkävijöiden joukkoon. Tällä hetkellä katuruokatempauksien hyönteisannoksia ei myydä ravintona ja Sirkkapurkki on virallisesti keittiösomiste.
”On selvää, että hyönteiset sallitaan, mutta toistaiseksi eletään vähän kimurantissa tilassa”, Karjalainen toteaa.
Lainsäädännön epävarmuuksista huolimatta EntoCube sai ensimmäisen rahoituskierroksensa kasaan – tosin pitkän ajan jälkeen. Viime syksynä yrityksen matkaan lähti 13 suomalaista bisnesenkeliä. Karjalainen kuitenkin paljastaa, että jälkikäteen ajateltuna he keskittyivät liikaa runsaiden rahasummien keräämiseen.
”Startup-maailma on viritetty niin, että pitchataan ja yritetään kerätä rahaa, ja siitä tulee onnistumisen mittari. Lähdimme tavoittelemaan paljon rahaa, koska tulkitsimme, että niin kuuluu toimia.”
Karjalaisen mielestä rahan keräämisen ei tule antaa muodostua pakkomielteeksi, vaan keskittyä kannattaa pikemminkin liiketoiminnan rakentamiseen.
“Emme ole se leffojen startup-tiimi, joka syö ja nukkuu joka päivä yhdessä.”
Nyt yritys työllistää palkallisesti viisi henkilöä. Tiimin jäsenet tekevät paljon etätöitä ja he saattavatkin tavata toisensa kasvotusten vain kerran viikossa pidettävässä kokouksessa.
”Emme ole se leffojen startup-tiimi, joka syö ja nukkuu joka päivä yhdessä. Etätöiden lisäksi farmin ja toimiston kesken jakautuneet työtehtävät rajaavat, ettemme ole kaikki fyysisesti samassa paikassa”, Karjalainen kertoo.
Kaikki työntekijät ovat kuitenkin äärimmäisen uskollisia globaalisti merkittävälle päämäärälle, jota EntoCubekin osaltaan ajaa – luottamus hyönteistalouden mahdollistamaan merkittävään ilmastovaikutukseen on heille vahva sisäisen motivaation lähde.
”Ei tarvitse perustella itselleen, miksi on töissä täällä.”
Usko hyönteisten vaikuttavuuteen rakentaa yhteishenkeä myös firman ulkopuolella: Karjalainen kokee tekevänsä muiden alan yritysten kanssa ensisijaisesti yhteistyötä kiivaan kilpailemisen sijaan. Ihmisten hyönteissyöntiä koskevia ennakkoasenteita on murrettava, tehotuotannon optimointia varten on suoritettava aivan perustason hyönteistutkimusta sekä lainsäädännön vapauduttua ala on reguloitava yhdessä muiden alan toimijoiden ja terveysviranomaisten kanssa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi ostaa hyönteistuotteita, ja yhteistyöllä hyönteiset saadaan kauppojen hyllyille nopeammin.
“Mielummin hommataan kahdelle miljoonalle suomalaiselle ne ötökät ensin ja ruvetaan vasta sitten tappelemaan markkinoista”, Karjalainen sanoo.
Uuden toimintakentän raivaamiseen liittyvät haasteet pitävät kolmikon jalat maassa, mutta Maan painovoima ei vaikuta astronauttikokelaana olleen Nemlanderin haaveisiin avaruusmatkailusta. EntoCube onkin ollut mukana NASAn toteuttamissa hankkeissa, joissa on tutkittu hyönteiskasvatuksen menetelmiä avaruudessa. Karjalainen kertoo, että avaruuteen osataan jo rakentaa yksinkertaisia asumuksia, tuottaa happea ja vettä sekä viljellä kasveja. On täysin mahdollista, että hyönteisteknologialla on keskeinen osa tulevaisuuden Marsin siirtokunnissa. “Tätä kautta voidaan avata portteja uusiin maailmoihin”, Karjalainen hymyilee.
