Murtuuko kielimuuri?

KY:n edustajisto päättää toukokuussa muuttuuko edustajisto englanninkieliseksi. Kylteri selvitti, mistä on kyse.

“Öhöm… Oolrait let’s begin.”
Kuuluu hihitystä ja lisää tahallista rallienglannin puhumista.

Vuoden 2017 toisessa KY:n edustajiston kokouksessa kokeillaan kokoustamista englanniksi. Edustajisto esittää, että KY:n edustajiston työskentelykieli muuttuisi suomesta kansainvälisempään englantiin. Nyt testataan luoko kielenvaihdos ongelmia keskustelun etenemiseen.

Ennen Aalto-yliopiston syntyä, KY ry:n ollessa vielä ylioppilaskunta, KY:n kansainvälisten opiskelijoiden asema oli nykyiseen tilanteeseen verrattuna heikompi. Virallinen viestintäkieli oli suomi, minkä vuoksi esimerkiksi tapahtumat ja tiedotus toteutettiin suomeksi. Aalto-yliopiston muodostuttua kansainvälisten opiskelijoiden määrä kuitenkin kasvoi, mikä piti ottaa paremmin koko yliopiston strategiassa huomioon. Muiden Aalto-yliopiston alla toimivien järjestöjen ja yhdistysten tapaan myös KY:lle kohdistui painetta osallistaa kansainvälisiä opiskelijoita paremmin mukaan opiskelijatoimintaan.

Ennen vuotta 2015 KY:n viestintä oli siis käytännössä suomenkielistä, vaikka KY:n  silloisessa strategiassa ja säännöissä linjattiin viestinnän kaksikielisestä toteutumisesta suomeksi ja englanniksi. KY:n kieli- ja viestintäuudistus toteutettiin kaksi vuotta sitten, minkä seurauksena viestintäkieli vaihtui englantiin. Myös KY:n strategia uudistui ja sai seuraavan lisäyksen: “Kaikessa toiminnassaan KY on aidosti kansainvälinen.” Samoihin aikoihin ajatus englanninkielisestä edustajistosta alkoi konkretisoitua.

Globaalissa maailmassa kansainvälisyys on tärkeä adjektiivi, joka tuo yrityksille, työnhakijoille ja tässä tapauksessa KY:lle ulkomaisten kontaktien ja projektien lisäksi uskottavuutta. Joissain tapauksissa kansainvälisyys on vain markkinointitarkoituksiin käytetty täytesana, toisissa taas todellisuutta kuvaava adjektiivi. Ehkä juuri tästä syystä KY on listannut tavoitteekseen aidon kansainvälisyyden. Mahdollisen kielimuutoksen avulla KY voikin estää kansainvälisyyttä jäämästä ainoastaan epäselväksi linjapaperimerkinnäksi.

Vuonna 2016 edustajisto linjasi toimintasuunnitelmassa, että KY:n edustajiston toiminta mahdollistetaan englannin kielellä edustajiston kaudella 2018-2019. Päätös ei ole kuitenkaan vielä lopullinen. Nykyinen edustajisto tekee asiasta päätöksen vuoden kolmannessa kokouksessa 16.5.2017. Kielimuutos esitetään kokouksessa päätösasiana.

Tällä hetkellä KY:n englanninkielinen viestintä toteutuu seuraavasti: KY:n verkkosivut ovat kokonaan englanninkieliset ja Facebook-ryhmissä KY Events, KY Careers ja KY Today julkaiseminen on sallittua ainoastaan englanniksi. Ketjuihin saa kuitenkin kommentoida haluamallaan kielellä, jotta jokainen KY:n jäsen voi osallistua keskusteluun. Koska hallitus ja edustajisto ovat suomenkielisiä, kaikkia KY:n jäseniä koskevat päätökset valmistellaan ja toimeenpannaan suomeksi, jolloin kansainvälisen opiskelijan todelliset vaikutusmahdollisuudet jäävät rajallisiksi.

Päätöksenteosta ulkopuolelle jääminen koskettaa merkittävää ja alati kasvavaa määrää opiskelijoita. Vuonna 2009 kauppakorkeakoulun kaikista tutkinto-opiskelijoista kuusi prosenttia oli kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita eli Aallon kauppakorkeakoulussa tutkintonsa suorittavia ulkomaalaisia opiskelijoita. Vuonna 2016 vastaava luku oli 13 prosenttia, ja jos vaihto-opiskelijat lasketaan mukaan, kansainvälisiä opiskelijoita oli 18 prosenttia kaikista opiskelijoista. Vaihto-opiskelijat eivät voi liittyä KY:n jäseniksi, mutta hallintokieli vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa seurata sen toimintaa. Toisaalta, kirkkaasti yli puolet kauppakorkeakoulun opiskelijoista puhuu äidinkielenään suomea, joten osalle KY:n suomenkielisistä jäsenistä muutos voi tuntua luotaantyöntä- vältä.

Käytännössä kielimuutoksen toteutuminen tarkoittaisi sitä, että keskustelu edustajiston kokouksissa ja kaikki hallituksen ja edustajiston välinen viestintä muuttuisi englanninkieliseksi. Myös KY-säätiön hallitusneuvosto muuttuisi samalla englanninkieliseksi, sillä se koostuu edustajiston jäsenistä. Lisäksi ensi syksyn edustajistovaalit toteutettaisiin englanniksi. Yhdistyksen säännöt ja tilinpäätös kirjattaisiin jatkossakin suomeksi, sillä Suomen yhdistyslain vaatimuksesta viralliset dokumentit on laadittava suomeksi. Englanti ei voi siis olla laillisesti KY:n virallinen kieli, mutta edellä mainituista dokumenteista voitaisiin laatia tarpeen mukaan englanninkielisiä käännöksiä.

Mahdollisen kieliuudistuksen vaikutuksia KY:n opiskelijoiden keskuudessa tutkii ryhmä Market Research -kurssin opiskelijoita. Tutkimusryhmän jäsen ja kolmannen vuoden markkinoinnin opiskelija Riikka Lahti kertoo, että tutkimus toteutetaan kyselynä, joka lähetetään kaikille KY:n jäsenille. Vastaavaa tutkimusta ei ole Lahden mukaan tehty aikaisemmin. Tutkimustulokset valmistuvat toukokuussa, ja tuloksia on tarkoitus käyttää edustajiston päätöksenteon tukena.

Nähtäväksi jää, miten muutos toteutuessaan vaikuttaisi opiskelijoiden haluun osallistua KY:n toimintaan. Lähtisivätkö kansainväliset tutkinto-opiskelijat mukaan päätöksentekoon? Entä vaikuttaisiko muulla kuin omalla äidinkielellä viestiminen suomenkielisten opiskelijoiden haluun hakea KY:n luottamustehtäviin? Edustajiston kokouksessa on  ainakin aistittavissa, että muutoksesta ollaan mielissään.