Masan mietteitä

Taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki – mursuslangilla "Masa" – tavoitettiin korona-ajalle tyypilliseen tapaan etäyhteyden välityksellä. Masalla oli painavaa asiaa taloustieteestä, opiskelusta ja itsensä löytämisestä.

Matti kirjoitti ylioppilaaksi Tikkurilan lukiosta vuonna 1996, ja pääsi samana vuonna pääsykokeiden kautta silloiseen Helsingin kauppakorkeakouluun. Maisteriksi hän valmistui 2003 ja tohtoriksi vuonna 2009, jonka jälkeen Matti on vaikuttanut London School of Economicsissa, MIT:ssä, VATT:ssa ja tietenkin Aalto-yliopistossa.

Kauppikseen veti halu saada asioita aikaan. Vaihtoehtona ollut oikeustiede karsiutui nopeasti, kun pykälien pänttääminen osoittautui tylsäksi. Taloustiede valikoitui mursuvuoden jälkeen pääaineeksi, koska muut vaihtoehdot eivät tuntuneet omilta ja taloustieteen tuoma älyllinen haaste kiehtoi. Erityisesti mahdollisuus ”suuren kuvan” ymmärtämiseen veti puoleensa.

Toisen opiskeluvuotensa aikana Matti kuitenkin tympääntyi tuon ajan taloustieteellisen opetuksen ylenpalttiseen teoreettisuuteen ja lähti opiskelemaan valtio-oppia Helsingin yliopistolle. (Matti painottaa, että nykyään teoriaa opetetaan innostavammalla tavalla ja taloustieteestä on myös tullut huomattavasti empiirisempää.) Lopulta valtio-opissa ei kuitenkaan ollut samaa imua kuin taloustieteessä ja nuori mies palasi kauppikselle jo vuoden kuluttua.

Sanoja mursuille

Matti muistuttaa mursuja siitä, että opiskeluaika Aallossa on hyvin arvokasta ja ainutlaatuista niin ammatillisesti kuin itsensä kehittämisen näkökulmasta. ”Opiskellessa on enemmän aikaa kokonaan uusien asioiden kokeilemiseen ja oppimiseen kuin myöhemmin työelämässä,” Masa muistuttaa. Hän onkin hieman huolestunut opiskelijoiden hingusta palkkatöiden tekemiseen ja suosittelee lukukausien rauhoittamista opiskelulle ja muuhun elämään. Pankista saa edullista lainaa ja kesätöiden kautta kokemusta kertyy varmasti riittävästi.

”Stereotyyppiseen kauppislaisena olemiseen taitaa kuulua kova kilpailullisuus,” Matti toteaa kuitenkin muistuttaen, että huolimatta sen hyödyllisyydestä, sisältää ylenpalttinen kilpailuhenkisyys myös omat riskinsä. Hän huomauttaa itsensä vertaamiseenkäytetyn referenssipisteen muuttuvan ajan myötä, mikä voi tehdä ”voittamisesta” koko ajan vaikeampaa. ”Asiat kannattaa ehdottomasti tehdä tosissaan, mutta kilpailu kilpailun vuoksi ei ole järkevää, jos se ajaa tekemään itselleen huonosti sopivia valintoja. Sitä paitsi oikeasti kovissa kisoissa pelkkä kilpailuvietti ei riitä, kun vastaan alkaa tulla ihmisiä, jotka tekevät asioita intohimosta niitä varsinaisia asioita kohtaan,” Masa toteaa. Mursuvuodelle Matti kehottaa lähtemään avoimin ja uteliain mielin. Valmiisiin muotteihin ei kannata survoutua, jos ne eivät omilta tunnu: ”Itsestään ei kannata tehdä kapeampaa versiota vain sopiakseen johonkin muiden määrittelemään ennakko-oletukseen.” Yliopistoajalla on suuri vaikutus loppuelämämme ajattelumalleihin ja ystäväpiiriin. Tästä ajasta Matti suosittelee ottamaan kaiken irti.