Kymmenvuotias Aaltoes pyrkii uuden luomiseen
Junction, FallUp, Kiuas, Slush, Dash… Monen tunnetun tapahtuman taustalla vaikuttava Aalto Entrepreneurship Society, Aaltoes, täytti tänä syksynä kymmenen vuotta. 10-vuotisjuhlia vietettiin lokakuun alussa.
Järjestön hallituskauttaan lopetteleva toisen vuoden taloustieteen opiskelija Markus Koljonen pistää onnistumiset suurelta osin Aaltoes:n uusiutumiskyvyn piikkiin. Menestyvät konseptit muutetaan erillisiksi organisaatioiksi, jotta Aaltoes ei jäisi vain toistamaan vanhoja projekteja.
”Kun Slush alkoi kasvaa Aaltoes:n alla tarpeeksi suureksi, huomattiin että yksi tapahtuma vie Aaltoes:n toiminnalta liikaa resursseja eikä anna tilaa luoda uutta. Näin päätettiin yhtiöittää Slush omaksi entiteetikseen”, Koljonen selittää.
Uusiutuminen näkyy myös ihmisissä. Vaihtuvuus järjestön parissa on suurta.
”Me pyrimme vaihtamaan ihmisiä nopealla syklillä. Tämänkin vuoden hallituksen jäsenistä harva oli ollut toiminnassa yli puolta vuotta ennen valituksi tulemista”, toteaa Koljonen, joka päätyi itse hallitukseen muutaman kuukauden mukanaolon jälkeen.
”Olemme kyllä miettineet, että pidempi aktiivisuus järjestössä voisi parantaa toiminnan tehokkuutta, mutta varjopuolena tämä ohjaisi toimintaa liikaa vanhoihin projekteihin.”
Järjestön elinaikana Suomen startup-skene on kehittynyt paljon, mutta Aaltoes:n visio tulevaisuudesta on entistäkin kunnianhimoisempi.
”Viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalainen startup-ekosysteemi on luotu lähes nollasta. Suomi on kuitenkin edelleen paljon jäljessä esimerkiksi Kalifornian Piilaaksosta, joten töitä on vielä jäljellä. Meidän rooli ainakin lähivuosina tulee olemaan alkuvaiheen yrittäjien ja yrittäjiksi haluavien tukeminen tarjoamalla oppimiskokemuksia, työkaluja sekä verkostoja.”
Suurista tavoitteista huolimatta Aaltoes:lla ei ole pitkän aikavälin toimintasuunnitelmia, jotta kulloisetkin toimijat voisivat luoda omannäköistä toimintaa. Innokkaille järjestö tarjoaa vähän resursseja, vapautta luoda uutta, sekä ennen kaikkea mahdollisuuden haastaa itseään.
”Aina uudet konseptit eivät menesty, mutta se kuuluu prosessiin. Meillä saa epäonnistua, sillä yrittämättä ei voi onnistua”, Koljonen muistuttaa.