Jokaiselle jotakin – KY:n kadonneet kerhot

Karaokea, reivejä ja vannoutuneita siiderin ystäviä. KY:n kerhojen historia on pitkä ja värikäs.

KY:n toimintaan on alusta lähtien kuulunut opiskelijoiden ryhmittyminen yhteisten asioiden äärelle. Kerhotoiminta on aina ollut aktiivista ja vaihtoehtojen kirjo laaja. Ja jos johonkin harrastukseen liittyvää kerhoa ei vielä ollut, sellaisen saattoi helposti perustaa.

Kylterit ovatkin historian saatossa perustaneet ahkerasti erilaisia kerhoja. Perinteikkäimmät, kuten esimerkiksi mieskuoro KYL ja elokuvakerho Tikelo ovat elävöittäneet opiskeluarkea vuosikymmenten ajan. Suurin osa KY:n kerhoista on kuitenkin alkuinnostuksen jälkeen pikkuhiljaa kadonnut kollektiivisesta muistista. Sukelsimme KY:n arkistoihin kaivaaksemme esiin unohdettuja helmiä, osuvasti nimettyjä ryhmittymiä ja täydellisiä mysteerejä.

2000-luvun puolivälissä musikaalisten kyltereiden laulunhimoa tyydytti KY-Karaoke, jonka ydintoimintaa oli karaoken laulaminen hyvällä porukalla ja fiiliksellä. Kiinnostavin kerhon järjestämistä tapahtumista lienee wappuaaton aamuna järjestetty Karaokebrunssi, jolle KY:n fanaattisimmat karaokeintoilijat osallistuivat. Aikana ennen virtuaalisia karaokepalveluita KY-Karaoke keräili myös fyysisiä karaokelevyjä arkistoihinsa. Missä tuo arkisto mahtaa sijaita nykypäivänä?

Mursujen ja vanhempien miesopiskelijoiden fyysisestä hyvinvoinnista huolehti Akateemiset MiesWoimistelijat (perustettu 1991). Kerho jäi kirjaimellisesti historiaan vuonna 1993, jolloin se saavutti jäsenistönsä kanssa pukkihyppelyn maailmanennätyksen. MiesWoimistelijoiden arvovaltaisesta asemasta kertonee se, että sen jäseniksi kutsuttiin, ei pyritty. Ansioituneimmat atleettimursut saatettiin pyytää kerhon nuorjäseniksi.

Muinaisen Helsingin Kauppakorkeakoulun opiskelijat katsahtivat taannoin kristallipalloon nähden englannin kielen merkityksen tulevaisuuden työelämässä. Tästä inspiroituneena perustettiin English Track -kerho, tutummin E.T. Club, joka tituleerasi itseään kerhoksi, jossa ei ollut tukahduttavia intensiivikursseja tai akateemista vankeutta. Aikaansa edellä oleva jäsenistö edusti positiivisen pedagogiikan ja hyvinvointiopetuksen koulukuntaa, sillä kielikursseja tehtiin mm. Viron etelänmatkojen muodossa. E.T. Club kuvaili ottavansa opiskelusta aiheutuvan vahingon takaisin muussakin kuin nestemäisessä muodossa, tosin kerhon tarjoamat vaihtoehdot tälle aktiviteetille jäivät arkistojen valossa hämärän peittoon.

FunKY oli 1990- ja 2000-luvuilla toiminut kulttuurikerho, jonka ideologisena tavoitteena oli edistää tanssimusiikkikulttuuria sekä KY:llä että maailmanlaajuisella tasolla. Toiminnan ytimessä olivat erilaiset tanssibileet, joita järjestettiin niin baareissa kuin kotonakin. FunKY tarjoili opiskelijoille maistiaisia myös globaalista maailmasta järjestäen KY:n ensimmäiset reivit vuonna 1992. Lieneekö tämä inspiroinut legendaarisia Otaniemen alikulkureivejä?

Vuonna 1982 perustettu Kantavierre kuvaili itseään ”KY:n mallasjuomapoliittiseksi kerhoksi”. Noin kymmenen toimintavuotensa aikana se muun muassa julkaisi omaa lehteään ja järjesti ekskursion Olvin tehtaalle. Kerholla oli tärkeä tehtävä myös juomanlaskijana KY:n tapahtumissa.

Kiehtovalta kuulosti myös KY:n sosiaalikerho Piete. Kerhon sisältöä voinee yrittää tulkita seuraavista mainoslauseista: ”Piete on käsite, joka löytyy varmaan seuraavasta suomalaisesta sivistyssanakirjasta.” ”Ai sulla menee muka huonosti? HA! Pietessä jollain menee aina huonommin.” “Elämäntapa, joka ei pääty valmistumiseen tai Brasiliaan karkaamiseen.”

Arkistojen syövereiden unholaan jääneistä kerhoista salaperäisin lienee Skytae, jonka esittely KY-oppaassa on lyhyt ja ytimekäs: ”Kahta en vaihda. Kumpikaan ei ole Turun sinappi. Katso KY:n kovin hevikerho”.

Siiderikerho Sokerihumalan (perustettu 2002) uudelleenherättämistä ainakin allekirjoittaneet kannattavat. Kerho oli sitä paitsi inklusiivisuudessa aikaansa edellä, sillä kuten kerholaiset toteavat: ”Oluen ystävätkin tervetulleita, siiderin edut tulevat kyllä ajan myötä esille”.

Valitettavan etäiseksi jäi myös vuoden 1986 toimintakertomuksessa mainitun HIK:n eli ”Hyvien Ihmisten Kvartetin” toiminta. Löytyikö kauppakorkeakoulusta vain neljä hyvää ihmistä? Millaisia tapahtumia kvartetti lie järjestänyt? Lisätietoja saa mielellään toimittaa Kylterin toimitukseen.

***