Kylteri 01/23
Verkkojulkaisu 
.
.

Eduskuntavaalit saapuvat Otaniemeen

Eduskuntavaalit ovat täällä. Kylteri haastatteli Aalto-yliopiston opiskelijoita ja kysyi heidän ajatuksiaan politiikasta.

Nuorisotutkimus on jo pitkään seurannut kansainvälistä ilmiötä, jossa nuorempien ikäluokkien äänestysaktiivisuus on vanhempia ikäluokkia vähäisempi. Vuoden 2018 Nuorisobarometri kuitenkin osoittaa, että 15-29-vuotiaiden kiinnostus politiikkaa kohtaan on noussut. Vuoden 2021 Nuorisobarometrissa tutkijat kysyvätkin, onko äänestäminen edes paras indikaattori nuorten aktiivisuudelle. Vaihtoehtoisina mittareina barometri nostaa esiin suoran toiminnan ja kansalaistoiminnan, joiden suosio on selkeässä nousussa nuorten keskuudessa. Lisäksi se toteaa yliopisto-opiskelijoiden olevan muita nuoria kiinnostuneempia politiikasta sekä käyttävän enemmän erilaisia vaikuttamisen keinoja.

Selvitimme, mitä Aalto-yliopiston opiskelijat ajattelevat politiikasta. Haastateltavat ovat sattumanvaraisesti kampuksella kohdattuja opiskelijoita, joita sai häiritä tenttiviikon aikana.

Sonja Dallyn, 2. vuoden maisteriopiskelija. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Koetko politiikan tärkeäksi?

”Semmoisia isoja kysymyksiä niinku ympäristöön liittyvät kysymykset ja vaikka ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset – niihin mulla on kyllä mielipiteitä ja koen tärkeiksi asioiksi, mutta en ole kovin paljoa seurannut sellaista esimerkiksi pienempiin päätöksiin liittyviä poliittisia asioita.”

Tuntuuko siltä, että pystyt vaikuttamaan asioihin yhteiskunnassa?

”Mä koen, että jokainen pystyy jonkun verran vaikuttamaan ainakin omaan lähipiiriin ja lähiympäristöön. Totta kai äänestän, niin koen, että sillä mun äänellä on merkitystä, mutta kyllä mä sanoisin, että monissa asioissa tuntuu, että pienenä opiskelijana se oma vaikutus on suht pieni.”

Äänestämisen ohella, vaikutatko jollain muulla tavalla yhteiskuntaan?

”Oon kiinnostunut aktivismista ja käyn itseä kiinnostavissa mielenosoituksissa. Kannatan tai osallistun sitä kautta.”

Tuntuuko vaikuttaminen joskus hankalalta?

”Ehkä tuntuu hankalalta ja mä sanoisin, että ehkä joskus tuntuu myös, että yksilöitä vastuutetaan monista asioista, mitkä olisi sellaisia, mihin esimerkiksi yritysten tai isompien konsernien, isompien tekijöiden pitäisi ottaa vahvempi asema siinä muuttamisessa. Jotenkin tuntuu, että se vaikutus, mikä vaikka mun jollain kasvissyönnillä on, on huomattavasti pienempi kuin sitten jonkun suuren yrityksen päätöksillä ja linjauksilla.”

Tuntuvatko puolueet ja ehdokkaat selkeiltä?

”Se tuntuu ehkä selkeältä, mutta mä ajattelisin, että nykymaailmaan nähden vähän vanhahtavalta. Mun mielestä ihan puoluejakoa ja tällaisia voisi uudistaa.”

Sauli Sillanpää, 3. vuoden kandidaattiopiskelija. Perustieteiden korkeakoulu.

Koetko politiikan tärkeäksi?

”Joo, koska se on ajava voima kuitenkin yhteiskunnan järjestämisessä. Kaikki, jotka pystyy, niin pitäisi vaan olla asiasta kiinnostuneita – edes jollain tavalla, edes äänestämällä.”

Tuntuuko siltä, että pystyt vaikuttamaan asioihin yhteiskunnassa?

”Kyllähän se on aika rajallista pelkästään äänestämällä. Musta tuntuu, että se kuitenkaan ei ole iso asia ja sen voi tehdä. Mutta mä uskon, että mä pystyn vaikuttamaan, jos mä niin haluaisin, mä pystyisin osallistua aktiivisemmin poliittiseen toimintaan ja sitten tehdä kansalaisaloitteita tai jotain muutakin kansalaistoimintaa.”

Millä perusteella valitset, kuinka äänesi käytät?

”Mun mielestä vaalikone on erittäin hyvä työkalu tähän. Mä oon myös perehtynyt puolueisiin, jolloin mä sinänsä osaan paremmin rajata toiset puolueet ulos tai että näitä voi äänestää – yhteisvaikutuksesta tulee tää päätös.”

Tuntuvatko puolueet ja ehdokkaat selkeiltä?

”Kyllä ne mun mielestä aika selkeitä on. Tietenkin se, että edustaako yksi tietty ehdokas aina – tai se ei varmaan ajattele täysin puolueen linjan mukaisesti. Se on vähän epäselvää, että kumpaa pitää äänestää: ehdokasta vai puoluetta.”

Sanni Koskinen, 2. vuoden kandidaattiopiskelija. Kauppakorkeakoulu.

Koetko politiikan tärkeäksi?

”Koen – pitääks mun vastata enemmän?”

Haastateltava naurahtaa.

Tuntuuko siltä, että pystyt vaikuttamaan asioihin yhteiskunnassa?

”En ehkä ihan hirveästi. Jos miettii muutenkin nuoria ihmisiä niin ei me kauheasti äänestetä. Paljon vanhemmat ihmiset äänestää enemmän. Mutta ehkä muilla tavoilla mä koen – että vaikka se työ, mitä mä teen, jos se on sellaista, että se on mulle merkityksellistä niin sitten sitä kautta pystyy vaikuttamaan yhteiskuntaan.”

Tuntuuko vaikuttaminen jollain tavalla vaikealta tai hankalalta?

”Ehkä just se, kun ei kauheasti ota selvää asioista niin sitten, jos vaikka menisi äänestämään niin tietysti haluaisi sitä ennen tehdä semmoisen perustellun päätöksen. Sitten se saattaa jäädä sen takia, koska se jotenkin vaatii sellaista ekstra tutustumista.”

Aiotko äänestää kevään eduskuntavaaleissa?

”Joo, aion.”

Mistä ajattelet sen johtuvan, ettei politiikka välttämättä tunnu selkeältä?

”No, se on kuitenkin aika iso systeemi. Jos ei ole just omaa mielenkiintoa ihan hirveästi niin sitten on ehkä vaikea hahmottaa – että esimerkiksi, jos mä nyt meen ja äänestän eduskuntavaaleissa, mitä se tarkoittaa? Mitä vaikutuksia? Tai kuntavaaleissa tai missä tahansa. En mä tiedä itse, miten sitä sais mitenkään helpotettua. Ehkä omalla motivaatiolla.”