Arvoista

Voin paikallistaa aika hyvin, mistä olen arvomaailmani omaksunut. Paitsi tietysti kodista ja koulusta, myös teininä lukemastani Harry Martinsonin kirjasta Nokkoset kukkivat, joka kertoo heitteille jätetyistä lapsista. Mielestäni tärkeimpiä arvoja ovat kyky empatiaan toisia ihmisiä kohtaan sekä solidaarisuus eli huolen kantaminen heikommassa asemassa olevista. Olin 1990-luvun laman aikaan virkamiehenä valtiovarainministeriössä ja kuuluin niihin ihmisiin, joilla oli turvallinen työpaikka ja kaikin puolin hyvät olot. Samalla yhteiskunta ajautui totaaliseen katastrofiin, jossa syyttömät ihmiset menettivät kaiken. Valtiovarainministeriön politiikka ei ollut arvojeni kanssa yhteensopivaa, mutta toisaalta se ei tarkoita, että se olisi ollut väärin. Koin tilanteen hyvin vaikeana ja arvomaailmani oli kovilla, mutta oletin silloin, että ei maailma siitä hirveästi parane, vaikka ottaisin hatkat ja eroaisin tehtävästäni. Minusta finanssikriiseihin liittyy aina hirveän paljon vääryyttä. Täysin syyttömät kärsivät, ja ne, jotka jollain tavalla itseasiassa ovat siitä vastuussa, usein kävelevät täysin tappioitta ulos ongelmista.

Sixten Korkman
Taloustieteen professori