Innovaatioita ja pientilallisia - Reportaasi Vegemessuilta
Tämän vuoden vegemessuilla vieraili kolmen päivän aikana lähes 8 500 vegaanisista tuotteista kiinnostunutta. Kävijämäärät ovat kasvaneet
tasaisesti vuodesta 2017, jolloin vierailijoita oli 3 000. Ensimmäinen päivä oli varattu yrityksille, joilla oli mahdollisuus tutustua uusiin tuotteisiin ja keskustella suoraan noin 70 näytteilleasettajien kanssa.
Vegemessujen järjestäjänä toimii yritys nimeltä Vegefirma. Yrityksen on perustanut Karry Hedberg, joka on ollut mukana kasvisruuan edistämiseen liittyvissä hankkeissa jo lähes 30 vuoden ajan. Päätuotteensa – eli tapahtumien – lisäksi Vegefirma esimerkiksi sertifioi Suomessa valmistettuja vegaanisia tuotteita. Hedberg kuvailee tilanteen kehitystä seuraavasti: ”2000-luvun alussa Ruotsissa oltiin pitkään edellä vegaanisen ruoan kanssa, mutta tilanne on sittemmin tasoittunut. Suomi on yksi maailman parhaista maista kasvisruuan saatavuuden suhteen.” Hänen näkemyksensä mukaan terveys on suurin syy, miksi ihmiset innostuvat kasvisruuasta. Toisena tulevat ilmastokysymykset ja eettiset seikat kuten eläinoikeudelliset näkökulmat.
Hedbergin mukaan Suomeen rantautui vuonna 2017 tienoilla niin sanottu ”vegehype”, jolloin tarjolle tuli valtava määrä tuotteita, joista kaikki eivät kuitenkaan olleet valmiita. ”Pyrittiin hyödyntämään trendiä ja markkinat saturoituivat”, kuvailee Hedberg. Hänen havaintojensa mukaan kauppojen sisäänostajat ovat nykyään mahdollisesti tarkempia siitä, mitä hyllyille otetaan myyntiin, ja laatu vaikuttaa parantuneen. Hänen mukaansa on meneillään ruokakulttuurin murros ja helpointa saada ihmiset vaihtamaan eläinperäiset tuotteet kasvikasvipitoisiin on käyttämällä samankaltaisia ja tuttuja tuotteita, vaikka pääraaka-aine vaihtuukin vegaaniseksi. Yrityksen pyrkivät löytämään vaihtoehtoja kysytyimmille kuluttajatuotteille, kuten juustoille, makkaroille ja jogurtille. Uutena trendinä on merellisten tuotteiden, kuten kalojen, korvaaminen vegaanisilla vaihtoehdoilla.
Mediassa kirjoitettiin taannoin kasviproteiinien myynnin laskusta. Syynä nähdään esimerkiksi inflaatio, epävarma maailmantilanne ja toisinaan myös huono laatu tai maku. Kysynnän lasku ei yllätä Hedbergiä. Hänen mukaansa tähän vaikuttaa esimerkiksi globaali taloustilanne, joka nostaa hintoja: ”Edelleen globaali megatrendi kasvistuotteiden osalta on kasvava. Meillä oli selkeä hype aiheeseen liittyen ja nyt ehkä vegekupla on puhjennut.” Hänen mielestään kaikki merkit viittaavat siihen, että kyseessä on väliaikainen notkahdus ja kasvistuotteet ovat tulleet jäädäkseen. Pitkällä aikavälillä Hedbergin näkemys on selkeä: ”Kasvisruualla ovat kaikki argumentit puolellaan. Kasvisruoka tulee olemaan halvempaa, ympäristöystävällisempää, terveellisempää ja paremman makuista. Tulevaisuudessa ei tule olemaan rationaalista syytä käyttää muita tuotteita.”
Maatalouteen maksettavilla tuilla voidaan ohjata tuotantoa ja järjestelmän toimivuudesta voi olla montaa mieltä. Karrin mukaan esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja vahva perinteiden elintarviketeollisuuden lobbaus pitää asetelman paikallaan. ”Harmittaa, että kilpailutilanne on tosi epäreilu”, toteaa Hedberg. Tämänkin suhteen hän näkee positiivista muutosta, sillä lähes kaikki suuret elintarviketeollisuuden yritykset ovat lähteneet mukaan kasvistuotteisiin, jonka vuoksi on myös heidän intressissään saada kasvikunnan tuotteita paremmin esille. Tämä on yksi väylä tukien ohjauksen muutokseen. “Kamppailu tulee viemään aikaan ja ruokakulttuuri muuttuu hitaasti. Isot toimijat pystyvät määrittelemään paljon asioita. Tukien jakautuminen on iso ongelma, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.” Kasvistuotteiden etua ajaa jatkossa hiljattain perustettu kasvisruuan tuottajien oma yhdistys. Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin tuore yhdistys pystyy vaikuttamaan asioihin.
Osaltaan Hedberg näkee tilaisuuden lisätä vaikuttavuutta yritysten keskuudessa Vegemessujen ammattilaispäivänä. Vieraiksi on saapunut monelle tuttujen yritysten, kuten Finnairin, Ikean, S-ryhmän ja K-ryhmän edustajia. Edustettuna on laajasti myös ravintoloita, hotelleja ja julkisen sektorin edustajia. Viimeisimpinä vuosina messuilla ei ole ollut erikseen järjestettyä ohjelmaa, kuten puhujavieraita, mutta tämän varalle on kehitteillä suunnitelmia. ”Konseptia mahdollisesti laajennetaan, lisäämällä myös messujen ympärille toimintaa”, valaisee Hedberg.
”Ammattilaispäivä tuli mukaan vasta joitain vuosia sitten ja sen merkitys on selkeästi korostunut viime vuosina. Tähän tulemme jatkossa panostamaan, sillä tässä on vaikuttavuutta enemmän kuin puhtaasti kuluttajapuolella.”
Omaa näkemystään alalta kertoi neljättä sukupolvea Karviaisten tilalla edustava Katriina Klinckowström. Karviaisten tilalla tuotetaan ja jalostetaan härkäpapua raaka-aineenaan hyödyntäviä kuivatuotteita brändinimellä Voima-Papu. Aikaisemmin tilalla on viljelty esimerkiksi kurpitsaa ja kasvatettu eläimiä.
Idea uudesta liiketoiminnasta lähti mökkinaapureiden kuvaillessa peltojen viljelmää superfoodiksi. Tilalliset olivat kommentista ihmeissään, sillä härkäpapua oli kasvatettu tähän saakka kiertokasvina, parantamaan pellon maaperää. Tästä lähti kuitenkin kehittymään ajatus kohti kasvin hyötykäyttöä ja tuotekehitystä. Omien kokeilujen ja tutkimuksen kautta löydettiin sopivia käyttötarkoituksia ja pian olikin aika etsiä pakkausratkaisut ja kehittää liiketoimintaa. Nykyisin Voima-Papu työllistää jatkuvasti kolme työntekijää ja tuotteita myydään useissa ruokakaupoissa. Pienen toimijan etuna on tuottajalähtöisyys ja selkeä tuotantoketju, joka sijoittuu Karviaisten tilalle aina myllystä pakkaukseen. Näin ollen myös tuotteen logistiikasta syntyvä hiilijalanjälki pysyy matalana.
Vaikka härkäpapu on kasvina ja tuotteena erinomainen, esimerkiksi gluteenittomuuden ja runsaan proteiinipitoisuutensa vuoksi, on yrittämisessä myös omat haasteensa. Sekä lopputuotteen, että tuotantoon vaadittavien panosten hinta vaihtelee markkina-tilanteen mukaan. Klinckowströmin mukaan maatalouteen jaettava tukiraha on pienen-tynyt jatkuvasti, joka heikentää kannattavuutta. Hän onkin pyrkinyt osallistumaan poliittiseen keskusteluun olemalla yhteydessä esimerkiksi virastoihin ja ministeriöihin. Myös sato voi olla sääolosuhteiden vuoksi hyvinkin vaihteleva. ”Valkuaiskasveilla on minimaalisen pieni tuki. Härkäpavun satovarmuus on huono ja satoa voi tulla 500 kiloa hehtaaria kohden tai 3 500 kiloa hehtaaria kohden.” Kilpailu alalla on kovaa. Suurimpina haasteina hän näkee viljelyn epävarmuuden, sekä toimitusvarmuuden uskottavuuden ja brändin luomisen. Hänen mukaansa myös kauppiailla on mahdollisuus ohjata tuotteiden menestystä. ”Vegaanisten tuotteiden menekki on kuitenkin marginaalinen, joten kauppa on merkittävässä asemassa, vaikuttaen esimerkiksi myyntipaikkoihin, tarjontaan ja katteisiin.” Kehityskohteena hän mainitsee myös valkuaiskasvien siemenjalostuksen ja tuholaisten torjuntamenetelmät. ”Näiden tulisi siirtää fokusta myös muihin kuin perinteisiin viljatuotteisiin ja toimia nopeammin.”
Tällä hetkellä Voima-Papu työstää kansainvälistä laatusertifikaattia ja markkinoi tuotteitaan sosiaalisen median sekä messujen avulla. ”Maistattaminen on vakuuttava ja hyvä tapa markkinoida. Voi samalla kertoa ja tuoda esiin hyviä puolia. Mukana myös sosiaalisen median vaikuttajia ja urheilijoita.”
Messuilla nähtiin myös uusia innovaatioita liittyen vegaanisiin elintarvikkeisiin. Kestävään elintarviketeollisuuteen tähdättäessä, on erityisen tärkeää hyödyntää raaka--aineet kokonaisuudessaan ja tähän ovat löytäneet yhden ratkaisun Pauliina Piuholan ja Lari Pihlanjärven yritys Mäsli Oy. Oluen tuotannon sivuvirtana syntyy valtavasti ohramäskiä, jonka hävittämisestä pienpanimot joutuvat jopa maksamaan.
Noin vuosi sitten perustetun Mäslin tuotekehityksen seurauksena ohramäski saadaan säilymään fermentoinnin avulla ja siitä voidaan tuottaa esimerkiksi siemennäkkäreitä tai hyödyntää viljatuotteisiin proteiini- ja kuitulisäksi. ”Mäski on herkkä raaka-aine, eikä säily muutamaa tuntia pidempään. Fermentointi pidentää säilyvyyttä ja on energiatehokas muoto”, tarkentaa Piuhola. Perustajilta löytyy opintotaustaa elintarviketieteistä sekä elintarviketaloudesta ja ovatkin tavanneet juuri yliopistolla. Piuhola kirjoitti myös gradunsa mäskin hyödyntämiseen liittyen yliopiston tutkimusryhmälle. Lisävauhtia innovaatiolle antoi Viikki Food Design Factoryn startup-kiihdyttämö.
Tällä hetkellä Mäsli vastaa raaka-aineen prosessoinnista, tuotekehityksestä ja kaupallistamisesta. Lopputuotteet valmistetaan sopimusleipomon avulla ja tuotteita myydään useissa K-Supermarketeissa sekä esimerkiksi kauppahallissa. Kuluttajien ja kauppiaiden vastaanotto on ollut hyvä. ”Keskolla ja heidän kaupoissa saa viedä markkinointimateriaalia ja maistattaa liikkeissä”. Haasteena ovat Piuholan mukaan pienet tuotantomäärät ja siten kilpailukykyisen hintapisteen löytäminen. ”Uudessa innovaatiossa paljon kokeilua, sillä ei voi ottaa muista mallia. Alussa oli keskityttävä fermentointi- ja tuotantoprosessiin. Jatkossa panostamme markkinointiin.” Hänen mukaansa on kuitenkin tarvetta kaiken kokoisille toimijoilla ja pienellä toimijalla on omanlaista ketteryyttä.
Alusta lähtien hävikin vähentäminen oli tärkeä motiivi yrityksen taustalla. ”Toivottavasti tämä tulee kasvamaan ja haluamme inspiroida sivuvirtojen hyödyntämisessä. Enemmän vastuuta elintarviketuotantoon, sillä nyt puhutaan paljon kuluttajien hävikin määrästä.” Piuhola on havainnut keskustelua ja yksittäisiä kokeiluja sivuvirroissa sekä hukkatuotteissa. Esimerkkinä hän mainitsee hävikkimakeiset ja omenamehun. Suurimpana syynä kasvisperäisten tuotteiden laskuun hän arvioi kehnoa taloudellista tilannetta, mutta ei usko laskevaan trendiin. ”Toivon ja uskon kulutuksen palautuvan samaa tahtia muun talouden kanssa.”
