VALLATTU

Opiskelijat valtasivat Helsingin yliopiston päärakennuksen tiistaina 19. syyskuuta vastalauseena Orpon hallituksen kaavailemille leikkauksille opiskelijoita kohtaan. Seuraavina päivinä oppilaitoksia vallattiin ympäri Suomen. Valtausten ollessa vielä täydessä vauhdissa Kylteri kokosi tietoiskun valtauksista ja haastatteli yhtä Väreen valtauksen järjestäjistä.

Kesäkuussa toimikautensa aloittanut Suomen tasavallan 77. hallitus aikoo leikata yleistä asumistukea sekä korottaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Vastarintana opiskelijoihin kohdistuville leikkauksille opiskelijat valtasivat oppilaitoksia ympäri Suomen. He vaativat myös turvaamaan opiskelijoiden mielenterveyspalvelut. Yhdessä vaatimukset leikkauksia vastaan ja mielenterveyspalveluiden puolesta muodostivat valtausten kolme päävaatimusta.

Yhdistävien päävaatimusten lisäksi valtauksilla oli myös omia vaatimuksia. Osa valtauksista vaati myös oppilaitostaan tukemaan valtauksen tavoitteita. Tätä kaavaa noudattivat ainakin Helsingin, Aallon, Tampereen ja Turun yliopistojen valtaukset. Toisaalta joissain valtauksissa vaatimuksia oli enemmänkin ja ne viestivät samaa henkeä kuin muualla, mutta itse vaatimuksina olivat ratkaisevasti erilaisia joko tarkkuudessaan tai jopa sisällöllisesti.

Omana erikoisuutenaan Jyväskylän yliopiston valtaus vaati esimerkiksi enemmän kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen valtaus vaati opintotuen indeksikorotusten jäädyttämisen perumista. Oulun yliopiston valtaus puolestaan vaati opiskelijoiden nostamista pois köyhyysrajalta.

On selvää, että eri valtausten vaatimukset määriteltiin pitkälti muiden valtausten esimerkkiä noudattaen, vaikka eroja olikin havaittavissa. Vaatimustensa ulkopuolellakin valtausten viestinnässä oli pieniä eroja. Osa jatkoi vaatimuksistaan keskustelua, osa painotti enemmän valtauksen sisäistä ohjelmaa. Tampereen yliopiston valtaus kannusti opiskelijoita osallistumaan myös ammattiliittojen mielenilmaukseen.

Multimäki korosti, että järjestäjät totesivat keskenään jo alussa, ettei mielenilmaus ole poliittisesti sitoutunut.

Kylteri halusi selvittää, mistä oman yliopistomme valtaus oli tehty. Syksyn valtausten aikana haastattelimme Mai Multimäkeä, yhtä Aallon valtauksen järjestäjistä. Multimäki kertoi valtauksen suunnittelun alkaneen päivä Helsingin yliopiston valtauksen jälkeen. ”Meillä oli aikaisemmin ryhmä, Campus Activism, jolla järkkäsimme viime vuonna Väreen valtausta Stop Cutting Artsiin liittyen”, Multimäki avaa. ”Ryhmässä rupesimme vähän pläänäilemään, pitäisikö meidänkin reagoida tähän kansalliseen ilmiöön.”

Keskustelu johti siihen, että Väre vallattiin 21. syyskuuta. Multimäki hoiti valtauksen logistiikkaa. Hän toimitti paikan päälle Arkkitehtikillan tavaroita, kuten patjoja. Multimäki on tänä vuonna Arkkitehtikillan puheenjohtaja.

Multimäen mielestä Aalto-yliopisto otti mielenosoituksen hyvin vastaan. Hän kertoi yliopiston rehtori Ilkka Niemelän ja provosti Kristiina Mäkelän vierailleen valtauksessa.

Multimäki kuitenkin pohti, onko yliopiston tuki jäämässä vain yhteen Instagram-julkaisuun. ”Suunnitellut jäädytykset ja leikkaukset kuormittavat opiskelijoita ja heikentävät heidän hyvinvointiaan. Tuemme opiskelijoiden näkemyksiä, heidän tulee voida opiskella ilman lisähuolta toimeentulosta”, rehtori Niemelä linjaa julkaisussa. Multimäki tosin ilahtuen kertoi kuulleensa Aalto-yliopiston henkilökunnan tekevän adressia, jossa ilmaistaisiin tuki opiskelijoiden mielenilmaukselle, kuten Helsingin yliopistossa tapahtui. Tämän lehden mennessä painoon Adressit.com-sivustolla julkaistulle "Aalto-yliopiston työntekijät – Vetoomus opiskelijoiden mielenilmauksen tukemiseksi" -adressille on kertynyt työntekijöiden allekirjoituksia yhteensä 124.

Valtausten aikana Väreen valtaus oli yhteydessä muihin valtauksiin Suomessa Zoom-tapaamisten välityksellä. Multimäki ei itse ollut mukana tapaamisissa, mutta kertoi valtauksiin osallistuneiden henkilöiden pitäneen niissä toisiaan ajan tasalla siitä, ovatko muutkin jatkamassa valtauksiaan ja ylipäätään katsastaneet tilanteita eri puolilla. Tapaamisissa haettiin hänen mukaansa jonkin verran myös yhteistä linjaa.

Multimäki kertoi kohdanneensa yhteisön tuen lisäksi myös kritiikkiä: ”Lähipiiristäkin on tullut vähän semmoisia ikäviä kommentteja, jotka saavat ajattelemaan, että onks tää henkilö perehtynyt siihen, minkä takia me osoitetaan mieltä”. Tuki monilta tahoilta – Aalto-yliopisto sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta mukaan lukien – antoi kuitenkin Multimäelle voimaa jatkaa.

Osa valtauksia kritisoineista viittasi mielenosoittajien vasemmistolaisuuteen. Multimäki korosti, että järjestäjät totesivat keskenään jo alussa, ettei mielenilmaus ole poliittisesti sitoutunut, ja sanoi, että puolueellisuudella vihjanneet ”ovat ehkä tulkinneet tietyllä tavalla väärin”.

Väreen valtaus ei ollut väkivaltainen vaan pikemminkin erittäin rauhallinen. ”Meillä on koettu, että rauhallisempi mielenosoitus on hyvä, ja se, että tarjoaa monipuolisesti ohjelmaa”. Multimäki kertoi, että valtauksessa vietettiin aikaa patjoilla istuskellen ja teltoissa yöpyen. Valtauksessa nähtiin myös Retuperän WBK, dj-keikka sillikseksi markkinoituna sekä bingoa.

Mielenosoitus Aallossa päättyi 28. syyskuuta, seitsemän valtauspäivän jälkeen. Valtaajat kokivat saaneensa viestinsä läpi ja siirtyivät tukemaan muita valtauksia. Aika näyttää, millainen vaikutus oppilaitosten valtauksilla on Suomen yhteiskuntaan.