Uber pelaa vihdoin yhteisillä säännöillä
Yritysmaailman kapinallinen, kyytipalveluja tarjoava Uber, on tunnettu paitsi nopeasta nousustaan maailmanmaineeseen, myös vähintäänkin poikkeuksellisista keinoistaan kivuta huipulle. Tapasimme yhtiön Suomen maajohtajan, KY-alumni Joel Järvisen, joka kertoi, miltä tuntuu edustaa yhtä maailman skandaalinkatkuisimmista yrityksistä.
Uberin suomenkielisten verkkosivujen teksteissä näkyy silmiinpistävä Google-kääntäjän kädenjälki. Paikalliseen tiimiin sivuilla ei ole pienintäkään viittausta, ei edes yleisiä tiedusteluja varten. He eivät selvästikään halua yhteydenottoja. Kenties tiedusteluja on tullut liikaa, sillä kysymyksiä yritys taatusti herättää.
Kansainvälisesti Uber tunnetaan paitsi alustatalouden pioneerina myös yhtenä Piilakson röyhkeimmistä startupeista. Vaikka useimmat hyppäävät mielellään Uberin kyytiin, yhtiö itsessään herättää monessa vähemmän mairittelevia mielikuvia. Yhdysvalloissa sitä on syytetty niin tietovuodoista, syrjinnästä kuin matkustajien vaarantamisestakin.
Myös Suomessa Uberia vastaan on järjestetty mielenilmauksia ja sen toiminnasta on jätetty poliisille tutkintapyyntö. Joillekin Uber edustaa kaikkea sitä, mikä modernissa markkinataloudessa on vialla: se viis veisaa oikeudenmukaisuudesta tai lain noudattamisesta, niin kauan kuin kassakone kilisee.
Viime aikoina yhtiön pääkonttorilta San Franciscosta on kuitenkin kuulunut kummia. Yhtiön perustajajäsen Travis Kalanick sai viime kesänä toimitusjohtajan pestistään lähtöpassit, ja hänen saappaisiinsa astui aiemmin muun muassa Expedian johdossa toiminut Dara Khosrowshahi. Khosrowshahi on myöntänyt suoraan Uberin toimineen aiemmin väärin. ”Olemme laittaneet etusijalle aggressiivisen kilpailun oikeudenmukaisuuden kustannuksella”, hän totesi The New Yorker -lehden haastattelussa huhtikuussa 2018. Nyt on kuitenkin aika lopettaa sääntöjen uhmaaminen ja laittaa arvot uuteen tärkeysjärjestykseen.
Yhtiön uudet tuulet puhaltavat juuri oikeaan suuntaan myös Suomen näkökulmasta. Täällä Uber joutui viranomaisten hampaisiin niin pahasti, että elokuussa 2017 se päätti itse laittaa toimintansa tauolle ennen kuin näpit palaisivat tyystin.
Nyt kuitenkin tunnelin päässä näkyy valoa, sillä eduskunnan jo viime huhtikuussa hyväksymä uusi taksilaki astuu voimaan 1. heinäkuuta. Uberille se tarkoittaa, että yhtiö voi taas avata palvelunsa suomalaisille kuluttajille. Vaikka suureen muutokseen on vielä pari kuukautta aikaa, Uberilla lasketaan jo päiviä.
Myös yhtiön Suomen ja Ruotsin maajohtaja Joel Järvinen odottaa heinäkuuta innolla. Mitä strategiaan tulee, hän myöntää olevansa samoilla linjoilla Khosrowshahin kanssa:
”Meillä on iso muutos käynnissä. Yrityksen koon kasvaessa myös vastuu korostuu entistä enemmän.”
Järvinen vakuuttaa, että yrityksen moraalisesti arveluttaviin toimintapoihin on reagoitu asianmukaisesti ja virheet korjattu. Uuden lain hän näkee ennen kaikkea loistavana mahdollisuutena toteuttaa yhtiön ilosanomaa yhä isommin.
”Uberin visiona on tarjota joustavampi, edullisempi ja luotettavampi tapa liikkua”, Järvinen kertoo. ”Se on niin tärkeä asia, että asiat on tehtävä oikein.”
Järvinen, 34, on Aalto-yliopiston alumni, joka kuvailee itseään aikoinaan ”sopivan aktiiviseksi” ja kansainvälisyydestä kiinnostuneeksi kylteriksi. Mikkelissä hän toimi Probban puheenjohtajana, ja maisterivaiheessa vaikutti KY:n edustajistossa. Kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan houkutteli mukaan International Weekin järjestämiseen sekä CEMS-opintoihin.
Järvinen tutustui Uberin edustajiin opiskellessaan digitaalista liiketoimintaa ruotsalaisessa Hyper Island -korkeakoulussa muutama vuosi kauppiksesta valmistuttuaan. Nyt hän on luotsannut yhtiön toimintaa Suomessa melkein neljä vuotta.
Vaikka maantieteellinen etäisyys skandaalien tahrimaan pääkonttoriin ja perustajatiimiin San Franciscossa on mittava, emoyhtiön imagoa ei silti varmasti koskaan voi täydellisesti paeta, vaikka kuinka pyristelisi. Miltä oikein tuntuu toimia Uberin kaltaisen kohufirman edustajana?
”Kun kerron ihmisille missä olen töissä, se herättää paljon kiinnostusta ja kysymyksiä”, Järvinen myöntää. Tahraisesta julkisuuskuvasta huolimatta hän ei ole koskaan kokenut työnantajaansa taakaksi. Sen sijaan hän keskittyy yrityksen positiivisiin vaikutuksiin:
”Mahdollisuus luoda työpaikkoja ja lisää valinnanvaraa liikkumiseen on iso juttu. Siinä on paljon positiivista.” Vaikka neljään vuoteen on mahtunut monenlaisia haasteita, Järvinen on silti aina ollut ylpeä edustamastaan yhtiöstä.
Suomen taksiliitto on esimerkiksi jättänyt heinäkuussa 2017 poliisille Uber Finlandia koskevan tutkintapyynnön luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta tai avunannosta. Järvinen on itse tapauksessa vastaajana, mutta ei halua kommentoida omaa kantaansa asiaan tutkinnan ollessa kesken.
”Visio paremmista liikkumisen palveluista innostaa töihin joka päivä ja pitää liikkeellä. Siinä ei pitäisi olla mitään hävettävää”, hän toteaa varmasti.
Uber uskoo, että jo sen ydinkonsepti tuo liikkumiseen paljon uutta, mutta toki sillä on myös aikeita laajentaa tarjontaansa. Suunnitelmissa siintää esimerkiksi UberPOOL, jossa ideana on, että samaan suuntaan matkustavat ihmiset voivat jakaa kulkuneuvon.
Heinäkuussa voimaan astuva lakimuutos tuo tullessaan mahdollisuuksia myös muille kuin Uberille. MaaS, Mobility as a Service, on toimiala, josta povataan tulevaisuudessa yhä suurempaa ilmiötä. Myös sen kysyntä tulee jatkossa kasvamaan – ainakin jos peilaamme naapurimaan trendejä.
”Ruotsi käy jo läpi muutosta, joka Suomessa on vasta tuloillaan. Nuoret, erityisesti tukholmalaiset, eivät enää hanki ajokorttia saati osta omaa autoa”, Järvinen kertoo. ”Uskon, että sama ilmiö tullaan näkemään myös Suomessa”.
Niinpä niin – mitä tyylikkäät länsinaapurit edellä, sitä suomalaisetkin pian perässä.
Vaikka Uber usein esitetään taksikuskien vihollisena, Järvinen itse näkee sen kovimpana kilpailijana oman auton. Uber, taksit sekä oikeastaan kaikki muut kulkuneuvot ovat samalla puolella tarjoamassa vaihtoehtoja auton omistamiselle.
”Moni asia on suunniteltu niin, että se on hyvin vaikea hoitaa ilman autoa. Nuoret ovat kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että tähän kaivataan muutosta”, Järvinen pohtii.
Yhteisellä asialla kun ollaan, miksipä Uber ei joskus voisi tehdä yhteistyötä myös julkisen liikenteen kanssa.
”Tulevaisuudessa tullaan näkemään yhä enemmän konsepteja, joissa yhdistellään erilaisia liikkumisen muotoja”, hän visioi. Järvinen kannustaa esimerkiksi opiskelijoita pohtimaan uuden lain tuomia mahdollisuuksia:
”Opiskelijat tai muut tahot voivat miettiä uudenlaisia konsepteja, joille Suomi toimii kokeilualustana ennen maailmanvalloitusta.”
Uberilla mahdollista kilpailua ei todellakaan pelätä, vaan jopa toivotaan, sillä se kannustaa kaikkia alan toimijoita hiomaan palveluitaan yhä paremmiksi. Järvinen muistuttaa, että on tärkeää antaa markkinalle aikaa kehittyä, sillä vie aikansa nähdä kuinka kuluttajat reagoivat uusiin palveluihin ja kasvaneeseen valinnanvaraan.
Ensimmäinen heinäkuuta peli uusilla säännöillä vasta alkaa.
