Kulttuuri kilpailuvalttina

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2017 tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä yli 50 % suomalaisista nuorista on korkeakoulutettuja. Väestön korkeakouluttamisella pyritään lisäämään kansainvälistä kilpailukykyä, sillä suomalainen koulutusjärjestelmä on jäänyt jälkeen verrattuna muihin OECD-maihin. Muun muassa muissa Pohjoismaissa, kuten Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, nuorten korkeakoulutettujen osuus väestöstä on korkeampi kuin Suomessa.

Väestön korkea koulutusaste lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tämän lisäksi aloituspaikkojen lisääntyminen helpottaa kansalaisten sisäänpääsyä korkeakouluihin. Yhä useampi avoin koulutuspaikka edistää myös ulkomaalaisten hakeutumista suomalaisiin korkeakouluihin ja täten edistää työperäistä maahanmuuttoa, joka on avainasemassa hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudessa.

Korkeakoulupaikkojen lisääminen tietyille aloille on helpompaa kuin toisille. Esimerkiksi säädeltyjen ammattien, kuten lääkärien, kouluttaminen on yhteiskunnallemme kallista ja täten aloituspaikkojen lisääminen vaatii myös rahoituksen suunnitelmallista varmistamista. Sen sijaan esimerkiksi ekonomien määrän lisääminen on kustannustehokasta, koska käytännössä kylteri tarvitsee vain pöydän ja tuolin oppiakseen. Tämän vuoksi kauppatieteellisen aloituspaikkoja on lisätty läpi valtakunnan, ja tämä on näkynyt myös Aalto-yliopiston kauppakorkeassa.

Opiskelijamäärän paisuttaminen kauppiksessa onnistuu suhteellisen helposti kursseilla, joilla opetus on massaluentopohjaista. Tosin, kurssikoon kasvaessa yksilöllinen opetus kärsii. Tämä yhdistettynä yliopiston rahoitusmalliin, joka pohjautuu valmistuneiden määrään, on vaarana, että laadun sijaan opetuksessa keskitytään tehokkuuteen.

Opetuksen laadun lisäksi voi kasvavan opiskelijamäärän aiheuttamia vaikutuksia nähdä opiskelijayhdistysten toiminnassa kautta maan. Ja KY ei ole poikkeus tästä.

KY:n kaltaisilla, yhteisöllisyyttä ja opiskelijakulttuuria vaalivilla, yhdistyksillä on merkittävä rooli suomalaisessa korkeakoulumaailmassa. Heti syksyn ensimmäisestä päivästä lähtien, ottavat yhdistyksien rekrytoimat tutorit uudet opiskelijat vastaan ja auttavat heidät opintojen alkuun. Pelkkien opintoasioiden lisäksi, toivottavat tutorit uudet opiskelijat osaksi mitä upeampia opiskelijayhteisöitä.

Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijakulttuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Tästä olen myös kuluneen vuoden aikana saanut omakohtaista kokemusta keväällä Kööpenhaminassa järjestetyssä Nordic Forumissa. Nordic Forumissa pohjoismaisten korkeakoulujen opiskelijayhdistykset kokoontuvat keskustelemaan omasta toiminnastaan ja jakamaan parhaita toimintamalleja.

Vierailun aikana mielenkiintoa herätti erityisesti suomalaisten opiskelijoiden yhteisöllisyys ja erittäin laaja kulttuuritoiminta edunvalvonnan rinnalla. Ihailua herättivät muun muassa vahvat perinteet, mutta myös korkea verkostoitumisen taso jo opiskeluaikana. Samankaltaista yhteisöllisyyden tasoa on hankala saavuttaa ilman vahvaa opiskelijakulttuuria.

Mielestäni tästä, meidät monesta kansainvälisestä kilpailijasta erottavasta piirteestä, tulisi pitää kiinni ja varmistaa opiskelijakulttuurin hengissä säilyminen myös jatkossa. Vaikka haasteita on paljon, pystymme aktiivisella uudistamisella ja tiiviillä yhteistyöllä korkeakoulun kanssa vastaamaan niihin. Niin KY on aiemminkin selvinnyt tärkeänä yhteisöllisyyden tukipilarina kauppakorkeakoululla.

Kirjoittaja on KY:n hallituksen puheenjohtaja.