Palvelijayhteiskunnan paluu
Elämä on helppoa kun ruoka saapuu valmiina ovelle ja siivooja pitää talon puhtaana. Voimakkaasti kasvaneseen alustatalouteen liittyy kuitenkin vielä ratkaisemattomia kysymyksiä ja haasteita.
Kun köyhän pientilallisen tytär viisikymmentäluvulla muutti pohjanmaalta pääkaupunkiin, hänellä oli mielessään kouluttautuminen ja sosiaalinen nousu. Rahattoman tie koulunpenkille ei kuitenkaan ollut helppo. Oli yleistä, että nuoret naiset työllistivät itsensä kotiapulaisina hyvätuloisten kodeissa varmistaen näin elantonsa ja katon pään päällä asuntopulaisessa Helsingissä. Kotiapulaisen elämään kuului iltakoulussa käymisen lisäksi kodin askareiden hoito, ruoanlaitto ja siivoaminen.
Vielä 1930-luvulla kotitaloudet työllistivät noin kolmanneksen suomalaisesta työvoimasta. Vaikka suuri osa työskenteli maanviljelyn parissa, vauraat ja tilalliset pitivät myös mieluummin omaa palvelusväkeä kuin pesivät itse pyykkiä tai laittoivat ruokaa. Tämä kotitöistä vapautettujen luokka ei kuitenkaan ollut kansakunnan väestöön nähden kovinkaan suuri, vaan kyseessä oli vain harvojen onnekkaiden – lähinnä rikkaiden kaupunkilaisten tai tilanomistajien etuoikeus.
Sitten kaikki muuttui. Pesukonetta voidaan pitää yhtenä teollisen maailman merkittävimpänä keksintönä. Kun kodinkoneet tulivat, kotiapulaiset katosivat. Vaurastuvassa Suomessa nuoret naiset löysivät tiensä koulutuksen pariin muita reittejä kuin kotiapulaisen läpikulkuammatin kautta.
Sen minkä ennen teki palkollinen, teki nyt kone – tehokkaammin ja halvemmalla. Sen mitä jäi jäljelle, kotitaloudet tekivät itse. Kunnes muutos saapui jälleen.
On vuosi 2016. Talouden ja yhteiskunnan kärkkäänä kommentoijana tunnettu Björn Wahlroos povaa työelämään suurta murrosta. Teknologinen kehitys tulee poistamaan suuren määrän nykyisiä töitä. Wahlroos esittää, että ihmisten, jotka ovat kaikkein tuottavimpia korkean arvonluonnin töissä, kannattaisi erikoistua siihen ja jättää kotityöt muiden hoidettavaksi.
”Varsinkin nuoret, jotka hoitavat lapsiaan, voivat jakaa töitä paremmin – käyttää aikaa siihen, missä he ovat tosi hyviä”, Wahlroos toteaa Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Samana vuonna ruokalähettipalvelu Wolt kerää 11 miljoona dollaria rahoitusta laajentaakseen palveluaan ulkomaille. On niin kutsutun alustatalouden aamu.
”Alustavälitteinen työ on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista digitaalisilla alustoilla.” Lainaus on YTT Maija Mattilan keväällä 2019 kirjoittamasta raportista Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa. Alustatyö näkyy usein kirkkaissa tuulipuvuissa sinkoilevina pyörälähetteinä, mutta on kuitenkin laajempi termi, Mattila korostaa. Paikkaan sidottu rutiinityö, kuten ruokalähetit ja siivous muodostavat Euroopassa noin kolmanneksen kaikesta alustatyöstä.
Se on kuitenkin merkittävä kolmannes. Kalevi Sorsa -säätiössä tutkijana työskentelevän Mattilan mielestä niin kutsutussa paikkaan sidotussa rutiininomaisessa alustatyössä on potentiaalia kasvaa: ”En näe, miksei tällainen ilman työsuhdetta teetettävä työ voisi levitä myös muille aloille, kun se kuitenkin on halvempi työn teettämisen tapa”, Mattila toteaa Kylterille.
”On selvää, että alustan kautta tapahtuva työ tulee lisääntymään merkittävästi.”
Työmarkkinoiden murros on usein toisteltu totuus. Yleensä sillä viitataan työpaikkojen siirtymistä teollisuudesta palvelusektorille. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa materialistiset tarpeet alkaa olla tyydytetty ja kasvunäkymiä tähystetään palveluinnovaatioista.
Uber for X alkaa olla jo meemi, mutta kännykkäaplikaatiossa uudenlaisena työn välittäjän on epäilemättä hyödyntämätöntä potentiaalia. Ne ovat laskeneet monien palvelujen hintoja ja sen myötä lisänneet niiden kuluttamista.
Toinen kysymys on, voiko uusi työn teettämisen tapa olla tie takaisin palvelijayhteiskuntaan, jossa hyvätuloiset koulutetut kaupunkilaiset ulkoistavat monet arjen tehtävät, kuten ruoanlaiton ja siivouksen.
Kansanedustaja Anna Kontulalla (Vas.) on kysymykseen sosiologin vastaus: kaikki riippuu siitä, miten yhteiskunta kehittyy.
”On selvää, että alustan kautta tapahtuva työ tulee lisääntymään merkittävästi, sillä se on osa laajempaa digitalisaation ja teknologian kehitystä, joka tulee trendaamaan tulevina vuosikymmeninä ihan varmasti”, Kontula toteaa. Muutoksen lopullinen suunta ja nopeus riippuu kuitenkin monesta tekijästä.
Kontula nostaa esiin kaksi trendiä: teknologian ja tuloerot. Jos teknologia kehittyy nopeasti, ei suurta tarvetta siivoojille tai kuriireille tule. Toisaalta, jos tuloerot yhteiskunnassa kasvavat voi käydä niin, että on edullisempaa maksaa ihmistyöstä kuin koneesta. Kyse on myös kulttuurista. Monella olisi nykyisinkin varaa ulkoistaa ruoanlaitto tai siivous, mutta ainakin toistaiseksi oman kodin hoitoa pidetään usein yhä kunnia-asiana.
Alustatalouden suuri idea on, että lähes kuka tahansa voi älypuhelinsovelluksen avulla löytää keikkaperusteista työtä. Työnantajan kustannukset jäävät matalammiksi, kun työntekijä toimii yrittäjästatuksella, jolloin työn sivukulut kuten eläkkeet jäävät hänen vastuulleen. Monet näkevät kuljetustyön tapana hankkia joustavasti lisätuloja, koska työtä voi tehdä niin paljon kuin itselle sopii.
Mattila haluaa kuitenkin nostaa esiin myös toisen puolen: Euroopan parlamentille tehdyn selvityksen mukaan noin 75 prosenttia alustojen kautta työskentelevistä täydentää muita tulojaan, mutta jäljelle jäävälle neljännekselle alustan kautta saadut toimeksiannot ovat ainoa tulonlähde. Yrittäjästatuksen seurauksena nämä ihmiset saattavat myös helposti jäädä sairaus- ja tapaturmavakuutusten ulkopuolelle.
Alustataloudessa työntekijöiden aseman voi nähdä kyseenalaisena. Merkittävin kysymys on kuitenkin juuri se, nähdäänkö alustojen kautta työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä. Muun muassa Australia ja jotkut Yhdysvaltojen osavaltioista tulkitsevat alustatyöläiset itsenäisiksi yrittäjiksi, kun taas Ranskassa oikeus totesi paikallisten ruokalähettien aseman täyttävän esimies-alaissuhteen tunnusmerkit. Suomessa kysymyksestä ei ole vielä käyty oikeutta.
Mattilan selvityksen mukaan erilaisten alustojen kautta toimivat kuljetuspalvelut työllistävät kaiken ikäisiä, mutta paino on nuorissa, noin parikymppisissä. Lisäksi työmarkkinoilla esiintyvä rasismi ohjaa alalle erityisesti maahanmuuttajia.
Myös Vasemmistoliiton Kontula mainitsee työmarkkinoiden rasismin. ”Jos meille kehittyy etnisesti jakautuneet työmarkkinat, se tarkoittaa sitä, että meille kehittyy etnisesti jakautunut kansakunta”, Kontula jatkaa. ”Ja kaksijakoiseen kansaan liittyy paljon ongelmia.”
”Jos meille kehittyy etnisesti jakautuneet työmarkkinat, se tarkoittaa sitä, että meille kehittyy etnisesti jakautunut kansakunta.”
Onko alustojen kautta markkinoille pulpahtelevissa palveluinnovaatioissa sitten riski suurempaan yhteiskunnalliseen muutokseen?
Tällä hetkellä paljon riippuu siitä, miten alustan kautta saaduilla toimeksiannoilla työskentelevien status työmarkkinoilla määritetään. Nähdäänkö Uber-kuski tai Freskan siivoja jatkossakin itsenäisenä yrittäjänä vai säädetäänkö heidän asemastaan tarkemmin. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan ilmiötä, jossa työsuhteen luonteista työtä naamioidaan yrittäjätyöksi, tullaan selvittämään. Nähtäväksi jää, voiko ongelmaa ratkaista pelkästään hinkkaamalla käsitteiden määritelmiä. ”Mielestäni työmarkkinat pitäisi nähdä niin, että siellä on ihmisiä, jotka ovat vahvemmassa asemassa tai sitten heikommassa asemassa. Olisi hyvä päästä kokonaan eroon yrittäjän ja työntekijän jaottelusta”, Kontula visioi.
Tulevilla mahdollisilla ennakkoratkaisuilla ja lakimuutoksilla tulee olemaan suuri vaikutus palveluiden hintaan ja sitä kautta markkinoiden suuruuteen. Hintojen nousu karkottaa kuluttajia. On epäselvää, miten paljon nykyistä enemmän ihmiset olisivat valmiita maksamaan palveluista.
Jos käy kuten monet uskovat ja palveluiden kysyntä – ja siten palkat – kasvavat huimasti tulevina vuosina, voi olla, että nykyiset ruokakuriirien työsuhdeongelmat jäävät vain siirtymäajan ilmiöksi. Historiaan vilkaisemalla voisi kuitenkin kyynisesti ajatella, että harvoin heikommassa asemassa olevien edut ovat itsestään tai edes markkinoiden avulla parantuneet.
Aikanamme vain muutos on pysyvää, sanotaan. Markkinat pistävät rahansa likoon alustatalouden puolesta. Mutta se, millaisen yhteiskunnan näemme vuosikymmenen kuluttua jää ainakin osin myös poliitikkojen harteille.
Kännykkäsovelluksen kautta tilattua siivoojaa tai ruokalähettiä ei kuitenkaan ainakaan vielä tituleerata palvelijaksi.
