Nytkö kaikki muuttuu?
Miltä kuulostaisi puolentoista vuoden perusopinnot? Entä vuoden maisterintutkinto? Kauppakorkeakoulu suunnittelee tutkintojensa rakenteita, ja muutokset voivat olla suuria.
Paraskaan arvaus ei pysty kertomaan, millaista osaamista neljänkymmenen vuoden kuluttua tarvitaan. Jo kymmenen vuotta on liian pitkä aika konkreettisille ennustuksille. Uudet teknologiat, työelämän murrokset ja yhteiskunnan kehittyminen ehtivät muuttamaan näkymiä vielä monta kertaa.
Opetusministeriön syksyllä 2017 julkaisema Visio 2030 -raportti pyrki määrittämään korkeakoulutuksen kehittämiskohteita ensi vuosikymmenellä. Raportin teemat, kuten opiskelijamäärien nostaminen ja T&K-panostusten kasvattaminen, eivät olleet uusia tai yllättäviä. Merkittäviä ne kuitenkin olivat, sillä Visio 2030:n pohjalta on päätetty muutoksista niin korkeakoulutuksen rahoitukseen kuin yliopistolakiin.
Visio 2030:n vaikutukset opiskeluun päätetään jokaisessa korkeakoulussa itsenäisesti. Kauppakorkeakoulussa uudistusta toteuttaa viime syksynä aloitettu Education 3.0 -hanke, joka pyrkii myös päivittämään kauppakorkeakoulun nykyistä strategiaa.
Tänä keväänä hankkeen piirissä pohditaan koulutusohjelmien rakenteita. Näissä keskeisin kysymys liittyy kandivaiheen perusopintojen, ns. mursukurssien, määrään. Nykyään nämä kaikille yhteiset opinnot kestävät vuoden, mutta keskusteluja on käyty perusopintojen pidentämisestä 1,5 vuoteen.
Opetuksesta vastaava varadekaani Timo Saarinen toteaa työnantajilta tulleen palautetta, etteivät opiskelijoiden kauppatieteelliset perusvalmiudet ole riittävän laaja-alaisia. Koulun johdossa näkemys on, että jatkuvan muutoksen johdosta laaja-alainen ymmärrys ja monitieteelliset valmiudet muuttuvat työelämässä yhä tärkeämmiksi suhteessa alakohtaisiin tietoihin.
Dekaani Ingmar Björkman hakee vertailukohtaa koulutuksen rakenteelle myös ulkomaisista yliopistoista: “kansainvälisesti Aallon malli on poikkeus. Meidän pohjoismaisissa referenssikouluissa yhteiset opinnot kestävät kaksi tai 2,5 vuotta, ja erikoistuminen tapahtuu lähinnä maisterivaiheessa.”
Perusopintojen pidentyminen tarkoittaisi pääaineopintojen vähentymistä. Muutamat Kylterin haastattelemat henkilökunnan edustajat pitävät tätä uhkana riittävän substanssiosaamisen kannalta. “Yliopiston yhteiskunnallinen lisäarvo on kouluttaa asiantuntijoita”, toteaa eräs professori, joka asian keskeneräisyyden johdosta ei halunnut esiintyä nimellään.
Toinen professori on huolissaan, että perusopintojen pidentyminen vähentäisi opiskelumotivaatiota, sillä opiskelijat pystyisivät vaikuttamaan nykyistä vähemmän, opintojensa sisältöön. “Jos peruskursseja on enemmän, tulisi niiden olla vaativampia kuin nykyään. Saako opiskelijat motivoitua niihin, jos aihe ei muuten kiinnosta?”
Yritysjuridiikan perusteita opettava professori Kari Hoppu pohtii samaa ilmiötä: “Mitä enemmän valinnanvapautta rajoitetaan, sitä enemmän joutuu opiskelemaan asioita, joita ei halua. Pakko on huono kannustin oppimiseen.”
Kari Hoppu uskoo, että työelämässä yleisten taitojen merkitys kasvaa. Näiden taitojen, esimerkiksi neuvottelutaitojen, opettaminen vaatii pieniä opetusryhmiä. Hän uskoo, että mikäli kaikille yhteisten kurssien määrää lisättäisiin, ryhmäkoot lyhyemmiksi jäävissä pääaineopinoissa saattaisivat pienentyä.
Tämä kuitenkin vaatii, että ensimmäisen vuoden kaltaiset massaluennot jatkuisivat osittain myös toisena vuonna. Massaluentoihin perustuvat kurssit ovat edullisia järjestää, mikä mahdollistaa resurssien käytön muuhun opetukseen.
Dekaani Björkman vakuuttaa, että yhteisten kurssien pedagogiikkaan kiinnitetään jatkuvasti huomiota varsinkin, mikäli niiden määrä lisääntyy. “On hyvinkin helppoa vetää peruskurssia siten, että on osittain massaluentoja ja sitten joitain rinnakkaisryhmiä.”
Suurin osa opiskelijoista ei jaa dekaaniston näkemystä. KY:n helmikuussa tekemässä opiskelijakyselyssä vain 5,8 % kannatti yhteisten opintojen pidentämistä, kun taas lyhentämisen kannalla oli vajaa viidennes vastaajista.
Education 3.0 -hankkeen ohella kauppakorkeakoulussa pohditaan muutoksia myös maisterivaiheeseen. Joulukuussa yliopistolakiin tehty lisäys mahdollistaa, että kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävien yhteis- ja kaksoistutkintojen suoritusaika voi lyhentyä nykyisestä kahdesta vuodesta yhteen tai puoleentoista vuoteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansainvälisiin maisteriohjelmiin kuuluu 120:n opintopisteen sijaan 60 tai 90 pistettä, joista osa suoritetaan ulkomaisessa yliopistossa.
Esimerkiksi Global Management -ohjelma voi uuden lain myötä lyhentyä 1,5 vuoteen: vuoden kansainvälisten CEMS-opintojen jälkeen puoli vuotta käytetään gradun kirjoittamiseen, mikä on KTM-tutkinnon vaatimuksena.
Kylterin tietojen mukaan kauppakorkeakoulu keskustelee yhteisistä tutkinnoista ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tiiveimmillään tällainen maisteriohjelma voisi kestää vain vuoden, josta puolet vietetään toisessa yliopistossa. Kansainvälisten ohjelmien ei ole tarkoitus korvata pelkästään Aallossa suoritettavia maisteriohjelmia, joiden laajuutta uusi laki ei muuta.
Kauppakorkeakoulun johdon innokkuuden taustalla on, että kahden vuoden maisteriopinnot on nähty tärkeimmäksi syyksi, miksi koulu ei ole saanut houkuteltua ulkomaalaisia hakijoita halutulla tavalla. Vuonna 2016 tehdyssä strategia-asiakirjassa kauppis halusi olla “maailmanluokan kauppakorkeakoulu”, joka pystyy harjoittamaan opiskelijoiden “globaalia rekrytointia.” Tämän vision tavoitteeksi asetettiin vuosi 2020.
Viimeisen neljän vuoden ajan ulkomaisten maisterihakijoiden määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt halutulla tavalla, päinvastoin. Viimeisten vuosien aikana sekä ulkomaalaisten maisterihakijoiden määrä että osuus kaikista hakijoista on laskenut.
Dekaani Björkman huomauttaa, että suurimmassa osassa eurooppalaisia kauppakorkeakouluja on tarjolla vuoden kestäviä ohjelmia. Tämä houkuttaa globaaleja huippuja, joille löytyy kysyntää työmarkkinoilta. Björkmanin toiveena on, että kauppis pystyisi ainakin kaksinkertaistamaan kansainvälisten maisteriopiskelijoiden määrän seuraavien 3–4 vuoden aikana.
Opiskelijajärjestöt ovat suhtautuneet kielteisesti maisteritutkinnon lyhentämiseen. Muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta vastustivat uudistusta viime vuonna jätetyissä lausunnoissa. Järjestöt totesivat, että erimittaiset tutkinnot vaikuttaisivat opiskelijan osaamisen ja jatko-opintovalmiuksien arvioimiseen.
Myönteisen kannan ovat puolestaan ottaneet muun muassa Aalto-yliopisto, Elinkeinoelämän keskusliitto sekä Suomen kauppakorkeakoulut ry. Näistä viimeisin, joka toimii kaikkien kauppakorkeiden kansallisena yhteistyöelimenä, olisi halunnut mahdollistaa lyhyemmät maisteritutkinnot myös laajemmin kuin vain kansainvälisiin yhteisohjelmiin. “Meidän näkökulmastamme on yliopiston asia päättää omista koulutusohjelmistaan”, toteaa yhdistyksen pääsihteeri Juuso Leivonen.
Opiskelijan kannalta tärkein kysymys on kuitenkin työnantajien suhtautuminen lyhyemmän tutkinnon suorittaneisiin kauppatieteen maistereihin. Suomen Ekonomien koulutuspoliikan asiantuntija Suvi Erikssonin tietojen mukaan asiasta ei ole tehty vielä laajempaa selvitystä. “Jää mietityttämään, miten suomalaiset työnantajat näkevät lyhyemmät tutkinnot. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hän jo hakiessa tietää, mitä osaamista hän voi tutkinto-opiskelun aikana hankkia ja miten tutkintoa pystyy hyödyntämään.”
Päätöksiä yhteisten opintojen pidentämisestä tai lyhyemmistä maisteriohjelmista ei ole vielä tehty. Ensimmäisen osalta aihetta pohtivan työryhmän on tarkoitus tehdä esitys viimeistään huhtikuun alussa ja päätökset pyritään tekemään alkukesästä. Uudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan syksyllä 2020.
Samoin, joulukuussa hyväksytyn lain mukaan ensimmäiset alle kahden vuoden mittaiset maisteritutkinnot voivat alkaa syksyllä 2020. Ulkomaisten yliopistojen kanssa käytävissä keskusteluissa ei dekaanin mukaan ole kuitenkaan puhuttu mahdollisista aloitusvuosista, eikä Global Management -ohjelman kestosta ole tehty vielä päätöksiä.
Opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin tapahtuu KY:n kautta. Perusopintoihin liittyen KY:n koulutuspolitiikasta vastaava Heikki Helaniemi toteaa, että järjestö tulee teettämään kaikille opiskelijoille kyselyn ja osallistamaan myös ainejärjestöjä loppukeväästä. Opiskelijoiden aktiivisuutta tarvitaan myös jatkossa, sillä rakenteista päättämisen jälkeen alkaa itse sisältöjen suunnittelu nykyisen aikataulun mukaan ensi syksynä.
