Miten kotimainen kauppa voi pärjätä, Mari Kiviniemi?

Kaupan liiton toimitusjohtaja ja OECD:n entinen apulaispääsihteeri, Mari Kiviniemi, uskoo suomalaisten kykyyn tehdä kansainvälistä kauppaa.

Mitä tavoitteita Kaupan liitolla on tulevalle hallitukselle?

"Meillä on kolme isoa tavoitetta: työllisyys, talouskasvu ja kestävä kehitys.

Ehdotamme konkreettisia keinoja, joiden avulla kaupan ala voi edistää 75% työllisyysasteen saavuttamista Suomessa. Kauppa on vahva sosiaalinen työllistäjä, koska alalta löytyy matalan kynnyksen työtehtäviä, joiden kautta voi päästä kiinni työelämään.

Talouskasvua tulisi mielestämme edistää ansiotuloverotusta keventämällä ilman, että otetaan käyttöön vaikeasti kohdennettavia täsmäveroja, kuten maito- ja muoviveroja. Kilpailua tulisi lisätä purkamalla apteekkari- ja alkoholimonopolit.  

Vastuullisuus ja hiilijalanjälkikysymykset ovat kaupassa arkipäivää. Hiilijalanjäljen pienentäminen tulisi kuitenkin näkyä globaalisti ja vastuiden tulisi koskea kaikkia maailman yrityksiä. Tällä hetkellä monet eurooppalaiset tuotteet ovat kalliimpia, koska niitä säädellään enemmän kuin esimerkiksi Kiinasta tulevia tuotteita."

Miten toteuttaa sekä talouskasvua että kestävää kehitystä?

"Talouden toiminta pitää sovittaa ympäristön kantokykyyn. Kauppa tekee jo nyt paljon kestävän kehityksen eteen esimerkiksi selvittämällä tuotteiden hiilijalanjälkiä. Kestävän kehityksen edistäminen pitää kuitenkin olla koko tuotantoketjun yhteinen projekti, koska muutosta ei kukaan voi tehdä yksin."

Mitkä ovat kaupan alan suurimmat mahdollisuudet?

"Digitaalisuus ja verkkokauppa. Kansainvälisten markkinoiden hyödyntäminen ei ole suomalaisille ongelma, koska olemme kielitaitoisia ja osaavia. Meidän pitää jatkaa ajan hermolla pysymistä ja kerryttää digitaalista osaamista sekä parantaa koko tuotantoketjua."

Verkkokauppa muuttaa kaupankäyntiä. Miten suomalaiset voivat pärjätä jättejä vastaan?

"Kilpailukyvyn perusta ovat osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys sekä rohkeus tehdä kauppaa Suomen ulkopuolella. Kilpailukyvyn säilymisen kannalta on tärkeää kehittää kaupan alan koulutusta ja huolehtia, että Suomessa on elinkeinoelämälle kilpailukykyiset edellytykset toimia. Kansainväliseen kilpailuun voidaan vastata myös kansainvälisen edunvalvonnan kautta. Ulkomailta tulevat kilpailijat tulisi esimerkiksi saada osallistumaan tuottajavastuuseen, kuten kierrätykseen ja jätteiden huoltoon."

Toimit neljä vuotta OECD:n apulaispääsihteerinä. Mikä oli huippuhetkesi tehtävässä?

"Apulaispääsihteerin työ oli erittäin mielenkiintoista, opettavaista ja mukavaa. Ekonomistina pidin paljon siitä, että pääsin työtehtävässä takaisin opiskelemieni asioden pariin. Oli myös upeaa työskennellä kaikista ajankohtaisimman tiedon ja suositusten parissa. Sain myös matkustaa paljon, tavata maailman päämiehiä ja osallistua useamman kerran G20-kokoukseen, joihin ei suomalaisena muuten pääse." 

Mikä oli suurin oppisi tältä ajalta?

"Opin paljon. Tietämyksen ja osaamisen osalta tuntuu melkein siltä, että olisin suorittanut pari tutkintoa. Nautin siitä, että pääsihteerin työssä oli politiikan vuosiin verrattuna paljon enemmän aikaa perehtyä ja lukea, koska päivän politiikan paine puuttui. Huomasin myös, että median suhtautuminen muuttui, kun olin poliitikon sijaan asiantuntija. Poliitikkoja haastetaan jatkuvasti."