KY koronan jälkeen
Pandemiatilanne alkaa helpottaa, suurin osa väestöstä on rokotettu ja opetus palaa hiljalleen kampukselle. Maailma, Suomi tai yhtään sen enempää KY:kään ei kuitenkaan ole entisensä. Kylteri kysyi KY:n tuoreelta toiminnanjohtajalta, miltä opiskelijayhteisön arki näyttää koronan jälkeen.
Paluuta entiseen maailmaan ennen maaliskuuta 2020 ei ole tapahtumassa. Olemme menossa uuteen normaaliin, ja se pitää ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Näin toteaa KY:n toiminnanjohtaja Heidi Riihimäki.
Vaikka pandemiatilanne on jo parempi ja rajoitukset lähes kadonneet, haastattelu siirtyy Zoomiin pienten flunssaoireiden takia. Ennen koronaa pieni köhä ei olisi haitannut ketään ja oravanpyörässä olisi jatkettu. Haastattelussa Riihimäki ottaakin usein esille armollisuuden ja jaksamisen, joiden tärkeyttä hän haluaa korostaa etenkin nyt koronan jälkeisessä KY:ssä.
Zoom-puhelun toisessa päässä oleva Riihimäki on 25-vuotias espoolainen, jolla on omien sanojensa mukaan Pohjanmaa kuitenkin vahvasti sydämessä. Riihimäki opiskelee viidettä vuotta kauppiksessa ja kirjoittaa tällä hetkellä graduaan ISM:n laitoksella. Kauppiksen opintojen lisäksi hän aloitti viime syksynä historian opinnot Helsingin yliopistossa. KY:n toiminnanjohtajan tehtävät hän aloitti loppukesästä.
Ulkopuoliselle kuulostaa helposti siltä, että Riihimäellä on monta rautaa tulessa. Jääkö hänelle siis töiden ja tuplaopintojen jälkeen ollenkaan vapaa-aikaa? Riihimäki toteaa ensimmäisten kuukausien uudessa tehtävässä olleen aikaa vieviä, mutta kauppiksen opinnot ovat kuitenkin edenneet suunniteltuun tahtiin. Vapaa-ajallekin jää aikaa, ja silloin hän harrastaa voimanostoa, lukemista ja maalaamista.
Riihimäellä on pitkä tausta KY:n alajärjestöissä toimimisesta. Aiemmin hän on vaikuttanut muun muassa NESU-KY:ssä, Brekyssä ja KY-Speksissä. Järjestötoiminta on auttanut häntä ymmärtämään KY:n laajuuden ja monipuolisuuden, mikä on ollut hyödyksi myös uudessa työssä. Toiminnanjohtajan työn hän kokee kuitenkin olleen hyppy tuntemattomaan. Työtehtävä on sellainen, mihin ei olisi voinut mitenkään saada samanlaista kokemusta mistään. Tavoitteinaan hänellä on työssään korostaa armollisuuden tärkeyttä, jaksamista ja hyvinvointia.
Toiminnanjohtajan työhön Riihimäen sai hakemaan jo ensimmäisestä vuodesta asti kytenyt ajatus yhteisöön vaikuttamisesta. Erityisesti hän haluaisi lisätä yhteisöön monipuolisuutta ja hyväksyntää, jotta jokainen voisi tulla sellaisena, kun on. Myös halu kehittyä johtajana kannusti hakemaan tehtävään.
Monelle KY:läiselle voi olla hieman epäselvää, mitä toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu. Riihimäen mukaan työnkuva on laaja ja se sisältää isoja työkokonaisuuksia, joiden alla on eri tehtäviä. Isoin vastuu on esihenkilötehtävissä, joihin kuuluu muiden KY:n työntekijöiden johtaminen ja tukeminen. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu paljon hallinnollisia asioita, kuten budjetin laatimista ja seuraamista sekä lakisääteisiä asioita. Monia näistä tehtävistä Riihimäki tekee yhteistyössä KY:n hallituksen ja erityisesti puheenjohtajan kanssa.
Tavoitteinaan Heidillä on työssään korostaa armollisuuden tärkeyttä, jaksamista ja hyvinvointia.
Viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet koko maailmalle monella tasolla mullistavat ja erikoiset. Koronalla ja pitkällä etäjaksolla on ollut paljon vaikutuksia erityisesti opiskelijoiden elämään ja heidän jaksamiseensa. Rajoitusten purkautuessa luennot palaavat paikan päälle Otaniemeen.
Riihimäki muistuttaa, että vaikka opetuksen palaaminen kampukselle onkin kivaa, niin se voi olla monelle haastavaa. Kynnys osallistua tapahtumiin ja lähiopetukseen voi olla iso, varsinkin jos on jäänyt pitkän etäjakson aikana ulkopuolelle opiskelijaporukoista. Siksi Riihimäki haluaa ottaa kampukselle ja live-tapahtumiin palaamisen huomioon KY:n toiminnassa ja viestittää asiasta myöskin opetuksen järjestäjille.
KY:n toiminnassa Riihimäki toivoo, että tapahtumat olisivat helposti lähestyttäviä sekä monipuolisia. Korona on muuttanut KY:tä ja KY:n tulisi vastata muutokseen. Riihimäki näkeekin tässä murroskohdassa KY:llä mahdollisuuden uudistua ja muuttua vastaamaan paremmin uutta maailmaa.
Monien opiskelijoiden hyvinvointi on ollut korona-aikana vaakalaudalla. Vaikka esimerkiksi YTHS:ltä ja opintopsykologilta onkin mahdollista saada tukea, on tärkeää, että myös ainejärjestö vastaa hyvinvoinnin tarpeisiin.
Riihimäki mainitseekin, että KY:llä ollaan rakentamassa hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen uutta BeWell-hanketta, jonka koordinoimiseen ollaan parhaillaan palkkaamassa henkilöä. Hankkeen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia entistä enemmän. Tärkeäksi Riihimäki kokee erityisesti korona-aikana syntyneen yksinäisyydentunteen poistamisen ja ihmisten tuomisen yhteen erilaisten matalan kynnyksen tapahtumien kautta. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi KY pyrkii myös tarjoamaan tiloja erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja esimerkiksi panostamaan edunvalvontaan yliopistolla.
Tapahtumien vähäisyyden näkökulmasta pandemian suurimmat vaikutukset ovat iskeneet vuonna 2020 opintonsa aloittaneisiin mursuihin eli nykyisen toisen vuosikurssin opiskelijoihin. Moni on saattanut jäädä opiskelijayhteisön ulkopuolelle eikä välttämättä edes tunnista omia vuosikurssilaisiaan.
Toisen vuosikurssin opiskelijoilta jäi väliin monia perinteisiä mursuvuoteen liittyviä tapahtumia ja ryhmäytymisen mahdollisuuksia. Merkittävimmän aukon kylterielämään jätti varmasti Mursujaisten poisjääminen. Syksyn 2020 Mursujaiset peruttiin viime hetkellä pahentuneen koronatilanteen seurauksena.
Toisen vuoden opiskelijoiden huomioimista on Riihimäen mukaan pyöritelty paljon myöskin KY:llä vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Riihimäen oma ajatus on, että pitää luoda uusia perinteitä ja koko yhteisön on ymmärrettävä, että yhdeltä vuosikurssilta on jäänyt monia perinteitä välistä. Hän on miettinyt, voitaisiinko järjestää vastaavanlaisia erityisesti toisen vuoden opiskelijoille kohdennettuja tapahtumia.
Tässä ja muutenkin koronan jälkeisessä KY:ssä Riihimäki näkee erityisen hyvän paikan lähteä kehittämään uusia perinteitä muun muassa ainejärjestöille ja kerhoille. Ajat muuttuvat ja pitääkin arvioida, ovatko kaikki entiset perinteet enää tarpeellisia. Riihimäki painottaa, että KY:ltä löytyy tukea, rahoitusta ja innokasta porukkaa uusille ideoille.
KY on verrattain iso opiskelijajärjestö ja sillä on paljon jäseniä. Jäsenmäärän kasvaessa myöskin tapahtumien on muututtava vastaamaan tätä muutosta ja erilaisia opiskelijoita. Opiskelijayhteisön roolin Riihimäki näkee hyvin tärkeänä ja toivoo sen olevan sellainen paikka, missä jokainen voi kasvaa ja oppia. KY:llä on laaja tarjonta erilaisista kerhoista ja muista yhdistyksistä, jotka tuovat Riihimäen näkökulmasta isoa osaa yhteisöstä yhteen.
Riihimäelle itselleen opiskeluvuodet ovat kerryttäneet runsaasti muistoja. Erityisesti mieleen on kuitenkin painunut elokuussa 2020 järjestetty Wapputerassi. Tapahtuma kokosi yhteen paljon yhteisön jäseniä ja sitä olivat toteuttamassa useat toimijat, järjestöt ja kerhot. Tunnelma oli Riihimäen mukaan pitkän koronakevään jälkeen merkki siitä, että tässä yhteisössä löytyy voimaa ja halua puhaltaa yhteen hiileen.