Kultalevyjä ja exceleita
Teemu Laitinen johtaa Suomen suurimpien artistien täyttämää levy-yhtiötä. Entinen BCG-konsultti kiittää saamistaan opeista, vaikka musiikkiartistien kanssa työskentely eroaakin yritysjohtajista.
Kun rapduo JVG löi itsensä 2010-luvun alussa suomalaisen rap-skenen ytimeen, musiikinteko tarvitsi nopeasti rinnalleen sopivat liiketoiminnalliset puitteet. Keikkojen tekeminen ja oheistuotteiden myynti oli järkevintä hoitaa oman yrityksen kautta. Niitä varten syntyi vuonna 2012 oma levy-yhtiö PME Records, Pinnacle Music & Entertainment.
Seitsemän vuotta myöhemmin JVG on edelleen Suomen suurimpia musiikkinimiä, jonka tuorein single on pysynyt striimatuimpien listakärjessä helmikuusta lähtien. PME Records ei ole kuitenkaan enää kahden artistin pumppu, vaan vuoden levy-yhtiöksi viime syksynä valittu tähtitehdas, jonka listoilla on toistakymmentä artistia Reino Nordinista Töölön Ketterään. Myös ALMA, suomalaisen musiikkiviennin suuri lupaus, on PME Recordsin listoilla.
Tätä kaikkea vie eteenpäin PME Recordsin toimitusjohtaja Teemu Laitinen. Jaren ja Ville Gallen nuoruudesta asti tuntenut Laitinen tuli mukaan osakkaaksi ja hallitukseen jo vuonna 2013. Kaksi vuotta sitten hän jätti projektijohtajan paikan Boston Consulting Groupilla astuakseen uuden äärellä olleen levy-yhtiön johtoon.
Musiikki- ja konsulttimaailmaan liittyy välillä mielikuva isoista egoista, mutta Laitisesta sellaista ei huomaa vähääkään. Haastattelussa hän tarjoilee vichyä sekä jääkahvia ja puhuu itsestään konsensusjohtajana. Artistit ovat ykkösiä ja heidän tukemisensa on hänen työtään.
Tekemisensä Laitinen on kuitenkin ottanut aina vakavasti. Ressun lukiosta tie vei Teknilliseen korkeakouluun lukemaan tuotantotaloutta. Kandin jälkeen avautui harjoittelujakso BCG:lla, mikä johti tarjoukseen vakipaikasta, kunhan tutkinto olisi kokonaan valmis.
Vuonna 2012 Laitinen valmistui diplomi-insinööriksi, piti kahden viikon loman ja aloitti uran konsulttina. Seuraavat vuodet hän työskenteli suuryritysten ylimmän johdon kanssa ja pärjäsi siinä niin hyvin, että hänet valittiin yhtiön sisäiseen vaihto-ohjelmaan, jonka kautta hän päätyi työskentelemään vuoden 2016 Washington DC:ssa.
Palattuaan takaisin Suomeen, Laitinen pysähtyi miettimään uraansa: ”Ehkä se oli jonkinlainen kolmenkympin kriisi. Yhtenä mahdollisuutena oli painaa viisi vuotta firmassa ja toivoa pääsevänsä kolmefemmana BCG:n partneriksi. Se tuntui aidosti houkuttelevalta.”
”Samaan aikaan PME oli jo useamman vuoden kehittynyt kovaa vauhtia, ja oli tarve saada joku pitämään huolta bisnespuolesta. Katsoin, että tämä oli aikasidonnainen juttu, jossa piti toimia siinä tilanteessa. Toista mahdollisuutta ei välttämättä enää tulisi.”
Toimitusjohtajaksi tullessaan Laitinen tiesi, millaiseen maailmaan oli tulossa. Suurin ero löytyi ihmisissä, jotka olivat erilaisia kuin konsultit ja suuryritysten johtajat.
”Olen kuullut esimerkiksi artistilta kysymyksen: ‘mikä on Excel.’ Saattaa tuntua hassulta, mutta miksi hänen pitäisi sitä oikeastaan tietää. Sen takia mä olen täällä.”
”Siinä maailmassa, josta mä tulin, ei luultavasti olisi koskaan pystytty täällä vaadittavaan luovuuteen. Välillä voi vain ihmetellä, miten taitavia ihmiset pystyvät olemaan musikaalisesti ja luomaan biisejä. Silloin he saavat nauraa mulle, että miten ei voi tietää, miten stemmat tai droppi rakennetaan biisiin sisään.”
Musiikkialan luovuudesta huolimatta tietyt asiat on syytä tehdä samoin yrityksestä riippumatta. Yksi näistä oli strategian kirjoittaminen, mihin Laitinen toi yritykselle tarvittavaa osaamista: kykyä määrittää yhteinen visio, luoda tarvittavat toimenpiteet ja aikataulu sekä löytää oikeat ihmiset toteuttamaan niitä.
Laitinen toteaa, että aivan luonnostaan ei strateginen ajattelutapa kaikilta löytynyt, mutta hänellä ei ollut myöskään kiire. Keskeistä oli omien tavoitteiden kommunikointi, mikä ehkäisi muutosvastarinnan syntymistä.
Toinen muutos, jonka Laitinen toi PME Recordsille, oli perusrutiinien laittaminen kuntoon. Kun yrityksen kortilla teki ostoksia, siitä piti tuoda kuitti kirjanpitoa varten, ja viikkopalaverit auttoivat kaikkia pysymään ajan tasalla siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Vain toimivien rutiinien päälle pystyi rakentamaan kasvavaa liiketoimintaa.
”Voi tuntua hassulta, että kun tulee uusi toimari taloon, niin se alkaa miettiä kuitteja. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka täytyy hoitaa kuntoon, jotta voidaan keskittyä kasvuun ja muutenkin olennaiseen.”
”Nyt meillä on selkeät suunnitelmat, miten ja mihin suuntaan halutaan kehittyä lähivuosina. Minun roolini on vetää eri toimintoja yhteen ja katsoa, että sen tekemiselle on puitteet olemassa.”
Puhuessaan PME Recordsin strategiasta Laitinen toteaa, että tavoitteena on jatkaa kasvun ja kannattavuuden tiellä. Erityisen mahdollisuuden tähän tuo ALMA, jonka ensimmäinen albumi on nyt viimeistelyvaiheessa.
ALMA on PME Recordsin ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa kansainvälisille markkinoille tarkoitettu artisti. Tämä tarkoittaa, että artistin rakentamisessa on maksettu isoja oppirahoja, mutta seuraavalla kerralla prosessi voisi olla jo suoraviivaisempi.
”ALMAn kanssa me ollaan opittu, miten suomalainen indie-label pystyy tekemään maailmanluokan tähden. Olisi hienoa olla mukana vielä muissa kansainvälisissä proggiksissa, mutta mitään aikatauluja ei vielä ole olemassa. Nyt keskitytään ALMAan.”
Toinen mahdollisuus kasvuun on liiketoiminnan laajentaminen. Laitinen vastaa epäsuorasti kysymykseen, aikooko PME Records laajentua myös tapahtumien ja kiertueiden järjestämiseen: ”Jos tuntee meidän toimialaa ja tietää, missä valtaosa rahasta raha liikkuu, niin siitä voi nokkela kauppislainen tai teekkari laskea asioita yhteen.”
”Kaikkea on mietitty, mutta realiteetit ovat kovat. Live-tuotanto vaatii paljon isomman koneiston, mitä meillä tällä hetkellä on ja meidän täytyy muistaa myös edetä askel kerrallaan.”
Tapahtumat ovat musiikkialan keskiössä, mikä on huomattu myös muissa yhtiöissä. Viimeisen vuoden sisällä Sanoma Oyj:n omistama Nelonen Media on noussut merkittäväksi musiikkitapahtumien ja -festareiden järjestäjäksi, mikä on saanut monet alaa seuraavat huolestumaan. Nelonen Median ekosysteemin kuuluu tapahtumien lisäksi radio- ja tv-kanavia sekä jopa oma levy-yhtiö, eli yhtiö sekä tuottaa artisteja että hallitsee musiikin jakelukanavia.
”Onhan tässä kyse dramaattisesta vallan keskittymisestä. Se että on yksi toimija, joka halutessaan pystyisi valitsemaan artistin, kirjoittamaan biisin, tekemään siitä artikkelin ja laittamaan sen radioon, festareille ja telkkariin, niin siinä on selvät omat uhkakuvansa”, Laitinen toteaa.
Tarkemmin Laitinen ei kuitenkaan halua vielä spekuloida, millä perustein Nelonen Media päätöksiään tekee, ja miten ne saattavat vaikuttaa ulkopuolisten artistien mahdollisuuksiin saada näkyvyyttä ja soittoaikaa. Tämän arviointi vaatii vielä lisää aikaa.
”Toistaiseksi riskit eivät vaikuta toteutuneen ja ala toimii kutakuinkin kuin ennenkin. Tässä olisi ainekset ikävään toimintatapaan, mutta toivottavasti pystyttäisiin elämään vapaassa musiikkimarkkinataloudessa.”
Yleisesti levy-yhtiöiden valta on Laitisen näkökulmasta vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Taustalla on erityisesti teknologinen kehitys, joka on siirtänyt kysynnän uusille alustoille, tasavertaistanut musiikkiyhtiöiden kilpailukykyä ja laskenut musiikinteon kustannuksia.
”Ennen levy-yhtiöt olivat omassa norsunluutornissaan, sillä artisti tarvitsi ison koneiston saadakseen levynsä vaikka saksalaisen marketin hyllyille. Nykyään kun valtaosa musiikista kulutetaan digitaalisesti, on tilanne paljon tasapainoisempi.”
PME Recordsille, joka on syntynyt keskelle internetin tuomaa muutosta, tämä näkyy ajattelussa, joka perustuu pitkäkestoisuuteen pikavoittojen sijaan. Enää ei ole mahdollista myydä täysihintaista albumia, johon on kirjoitettu yksi hitti:
”Tänä päivänä musiikkibisneksessä kaikki investoinnit tehdään etupainotteisesti ja tulot tulevat pitkänä häntänä esimerkiksi rojaltien muodossa. Tämän takia meillä tulee olla kestävä usko jokaiseen artistiin, joka signataan.”
Investoinneista puhuminen saa kysymään, miten paljon levy-yhtiö muistuttaa sijoitustoimintaa. Listoille otetut artistit muodostavat portfolion, jossa pyritään löytämään oikea tasapaino tuoton ja riskin — varmaa tuloa tuovien ja ison potentiaalin omaavien artistien — välillä.
Laitinen, jonka isä ja veli työskentelevät molemmat finanssialalla, ei ole vertauksesta samaa mieltä. Levy-yhtiö on luovaa toimintaa, eikä sitä voi johtaa pelkkien numeroiden kautta. Artistien uraa ei rakenneta tuotto-odotusten perusteella.
”Me tietysti seurataan, miten musiikki kerää kuunteluita, mutta ei artistia dropata sen perusteella, jos joku biisi ei toimikaan. On ihan fine, jos tulee paska biisi. Sitten vain palataan pajalle ja kirjoitetaan parempi.”
Toiminnan on kuitenkin oltava tavoitteellista. Sen johdosta jokaiselle artistille tehdään suunnitelmat usealle vuodelle eteenpäin. Täysin uuden artistin tapauksessa suunnittelu voi lähteä esimerkiksi tulevaisuuden tavoitteesta.
”Ajatellaan, että on täysin uusi artisti, joka haluaa olla vuonna 2021 festarilavoilla. Tämä otetaan tavoitteeksi, ja sitten aletaan miettiä taaksepäin, mitä askeleita sen toteuttaminen vaatii.”
"Me tietysti seurataan, miten musiikki kerää kuunteluita, mutta ei artistia dropata sen perusteella, jos joku biisi ei toimikaan."
Palataan lopuksi vielä Teemu Laitiseen. Konsulttimaailman pyörityksestä on ollut vivahteikas polku nykyiseen toimitusjohtajan rooliin. Tällä hetkellä ajatukset tulevasta ovat kuitenkin kirkkaat: hän panostaa täysillä PME Recordsin kasvattamiseen ja kehittämiseen. Visioissa häämöttävät kansainvälisyys ja kenties oma tapahtumatuotanto, mutta toimitusjohtajan pestistä ei välttämättä tule eläkevirkaa.
”Tällä hetkellä ajatuksissa ei pyöri eikä muutenkaan kiinnosta mitkään muut työt kuin tämä. Meidän homma vaikuttaa toimivan ja kehittyvän, artistit saavat toteuttaa itseään ja ihmiset ympärillä ovat hienoja. Jatkan tässä toivottavasti vielä. Voi tietenkin olla, että tilanne joskus muuttuu – mutta tällä hetkellä se ei ole näköpiirissä.”
Oli kyse sitten konsultoinnista tai yrityksen johtamisesta, oman työuran johtamiseen Laitisella on selkeä periaate: ”Kaikki mihin ryhtyy kannattaa tehdä oikeasti hyvin, motivoituneesti ja suoraselkäisesti. Itsestään ei kannata jättää negatiivista kuvaa minnekään. Se tuo myös turvallisuudentunnetta, kun tietää aina antaneensa kaikkensa ja voi kulkea selkä suorassa, minne meneekään.”
