Kylteri 04/16
Verkkojulkaisu 
21
.
11
.
2023

Kenen Väre?

Keskelle Otaniemeä parhaillaan nousevan Väre-keskuksen oli määrä tulla taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle. Nyt Kauppakorkeakoulukin saa siitä oman siivunsa sekaannusten ja informaatiokatkosten jälkeen.

Kauppakorkeakoulun kandidaattiopiskelijoiden siirryttyä Otaniemeen vuonna 2015, keskustelu maistereidenkin siirtymisestä yhteiselle kampukselle muuttui ajankohtaiseksi. Kauppakorkeakoulun kampustyöryhmä alkoi tehdä vaadittavia selvitystöitä mahdollisista tiloista, joista valikoitui aivan Väre-keskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Maarintie 13 tontti. Työryhmä kuitenkin huomasi pian, etteivät tilat riittäisi BIZin käyttöön, joten se tutki mahdollisuutta korottaa kiinteistöä. Kiinteistön korottaminen olisi kuitenkin vaatinut kaavamuutoksen, jonka mahdolliset kustannukset nähtiin liian suurena riskinä projektille. Lisää tilaa oli siis löydyttävä jostain muualta.

Kauppakorkeakoulun tilojen epävarmasta sijoittumisesta huolimatta Aalto-yliopiston johto teki huhtikuussa 2016 päätöksen, että kauppakorkeakoulun maisterivaiheen opiskelijat tuodaan Otaniemeen. KY:n hallituksen ja kauppakorkeakoulun kampustyöryhmän jäsenen Juho Paavolan mukaan kampusprojektia vetävän Aalto Univeristy Campus and Real Estaten edustaja antoi ymmärtää tässä vaiheessa BIZin kampustyöryhmälle, että kauppakorkeakoulu voisi suunnitella omia tilojaan osittain taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käyttöön rakennettavaan Väre-rakennukseen. Väre-keskus ja Maarintie 13:n kiinteistö tulisivat joka tapauksessa olemaan fyysisesti kytköksissä toisiinsa. Kaikissa ACREn toukokuussa tuomissa luonnoksissa Väreen ja Maarintie 13:n liitoskohdan tilat olivat merkitty kauppakorkeakoululle.

Huolimatta Maarintie 13:n riittämättömyydestä Aalto-yliopiston hallitus päätti kesäkuussa 2016 kauppakorkeakoulun uusien tilojen sijainniksi Otaniemen Maarintie 13. Kauppakorkeakoulun tehtyä tilasuunnitelmat Väre-rakennukseen, kauppakorkeakoulun työryhmän edustaja tapasi provostin ja ARTSin edustajan syksyllä. Kävi ilmi, että tilat oli suunniteltu kahteen kertaan – sekä BIZin että ARTSin toimesta. Kauppakorkeakoulun kampustyöryhmän jäsen varadekaani Timo Saarisen mukaan heillä oli edessään pattitilanne, joka oli ratkaistava jollakin keinolla, koska korkeakoulujen tilasuunnitelmat eivät olisi mahtuneet samaan tilaan sellaisinaan. Neuvottelut yhteiskäyttöisistä tiloista alkoivat.

Kylteri otti yhteyttä kampusasioista vastaaviin yliopiston johdon jäseniin provosti Ilkka Niemelään ja vararehtori Antti Ahlavaan sekä ACREn toimitusjohtaja Antti Tuomelaan kysyäkseen, mistä johtui informaatiokatkos, jonka seurauksena ARTS ja BIZ suunnittelivat tilojaan samaan paikkaan. He ilmoittivat muodostaneensa yhteisen vastauksen:

”Kyseessä ei ole ollut informaatiokatkos, vaan Väreen ja Maarintien välissä oleviin tiloihin suunnitellaan tarkoituksella yhteiskäyttöisiä tiloja, kuten opetustiloja.”

Kun Kylteri esitti jatkokysymyksen ja kertoi, että työryhmien mielestä kyseessä nimenomaan oli informaatiokatkos, lausunto vaihtui.

”Eri käyttäjien tarpeet voivat olla päällekkäisiä, kuten kyseisen korttelin suunnittelun eräässä vaiheessa oli. ARTS ja BIZ on pidetty kuitenkin koko prosessin ajan tietoisina toistensa tilatarpeista”, Niemelä vastasi seuraavassa sähköpostissa jälleen itsensä, Ahlavan ja Tuomelan puolesta.

Kylterin jututtamat ARTSin tai kauppiksen työryhmien jäsenet eivät ole samaa mieltä. Päätöksenteko on ollut äkkinäistä, poukkoilevaa, eikä alatasoja ole osallistettu.

”Nyt ARTS ja Kauppakorkeakoulu ovat päässeet karkealla tavalla yhteisymmärrykseen. Mielestäni meille kaikille on lopulta enemmän arvoa yhteisistä kuin erillisistä tiloista, ja lopputulos tukee paremmin Aallon strategiaa poikkitieteellisenä kohtauspaikkana”, Timo Saarinen kertoo mutta myöntää, ettei tie ratkaisuun ollut helppo.