Hyvinvointia nopeatempoisessa työelämässä

Vauhdikkaan uraputken ytimessä

Joensuulaislähtöisen Joona Orpanan toi Helsinkiin sekä hänen laaja kiinnostuksensa erilaisia asioita kohtaan että kunnianhimo päästä pitkälle omalla uralla. Kauppatieteellisessä alassa kiehtoi sen rajoja rikkova, yleismaailmallinen luonne – ei tavallaan tarvinnut paneutua vain yhteen tiettyyn asiaan, vaan sai keskustella kattavasti erilaisista aiheista, jotka kuitenkin kytkeytyvät yhteen. Aktiivisuus ja mielenkiinto heijastuivat myös Joonan vastuutehtäviin opiskelijayhteisössä: opiskeluvuosiensa aikana hän ehti vaikuttamaan esimerkiksi NESU:ssa, Slushissa, AYY:n hallituksessa, KY-säätiöllä, Helsingin opiskelija-asuntosäätiössä ja Aalto Fellows -yrittäjyysohjelmassa. Johtotehtäviä riitti, minkä Joona laskee myös merkittäväksi syyksi sille, että sai toivomansa kilpaillun vaihto-opintopaikan Lontoosta. CEMS Master in International Management -ohjelman vaihtohaussa nimittäin huomioitiin muitakin tekijöitä numeerisen opintomenestyksen ohella.

Vaihdon aikana Lontoossa Joonalle kirkastui tavoite siitä, että pääsisi aloittamaan työuraansa jossakin kansainvälisessä kasvuyrityksessä. COVID-19-pandemia aiheuttikin merkittävän sysäyksen Woltin tyylisille ruokalähettipalveluille, ja Joona sai tilaisuutensa hypätä eksponentiaalisessa kasvussa olleen yrityksen leipiin. Vastuutehtävät Woltin sisällä ovat sittemmin edenneet käytännön paperiasioiden hoitamisesta toimitusketjujen hallinnointiin, lakiasioiden valvomiseen ja kansainväliseen kaupankäyntiin Wolt Market -konseptin kautta.

Joona painottaa, että vaikka hänen uratarinansa saattaa kuulostaa lineaariselta, sitä se ei ole lähtökohtaisesti ollut. Jo opiskeluaikoinaan hän oppi tyylin siitä, että uusiin tilaisuuksiin ja ideoihin tartutaan spontaanisti, ja että käännökset voivat tulla aika yllättäinkin. Jokainen uusi käänne vie ihmistä joka tapauksessa eteenpäin. Joonan mukaan onkin tärkeää, että oman ensimmäisen työroolin kanssa ei nirsoile, vaan tekee valintansa työurastaan ennemmin yrityksen, organisaation tai tarjolla olevan tiimin perusteella. Omia tehtäviä voi aina yrittää muokata siihen suuntaan, että niistä kuitenkin saa jotain irti. Jos on päässyt sisälle itselle ideaaliin yritykseen, mikäänhän ei sitten siinä vaiheessa ole vielä lopullista. Mahdollisuuksia edetä tulee varmasti eteen.

Hyvinvointi on henkilökohtaista soveltamista ja rajojen asettamista

Joonan uratarina saattaa hengästyttää ja herättää kysymyksiä siitä, miten oma hyvinvointi pysyisi menossa mukana, jos olisi itse samassa tilanteessa. Huolimatta tavoitteellisesta tekemisestä Joona on kuitenkin onnistunut löytämään selkeitä toimintatapoja, jotka ovat auttaneet häntä pitämään työn, motivaation ja jaksamisen tasapainossa. Loppujen lopuksi nousujohdanteinen uraputki ei tule kuitenkaan kestämään, jos akut valuvat vähiin.

Joona nimeää tärkeimmiksi ohjenuorikseen rajojen asettamisen ja ylipäätään työn ja vapaa-ajan kanssa henkilökohtaisen soveltamisen sen mukaan, mikä on itselle parasta. Rajoilla hän tarkoittaa esimerkiksi teknologian käyttöä, oman kalenterin rakentamista ja avun pyytämistä tarvittaessa. Oman puhelimen aloitusnäytöstä voi esimerkiksi poistaa sovelluksia näkyvistä, jotta ne täytyy erikseen hakea muista valikoista, poistua työhön liittyviltä tileiltä vapaa-ajalla tai sulkea ilmoitussyöttö kokonaan. Joonan mukaan omaa teknologian käyttöä kannattaisi tarkastella ja tulla tietoisemmaksi siitä, milloin mieli vaeltaa missäkin asiassa. Poistamalla itseltään pääsyn tiettyihin sovelluksiin tai asioihin tiettyinä aikoina oppii olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä: silloin, kun on töissä, on töissä, ja silloin, kun on vapaalla, on vapaalla. Omaa kalenteria ei myöskään tarvitse buukata “tehokkaasti” täyteen, vaan jättää niin sanottua inspiroitumisaikaa. Loppujen lopuksi tuo inspiroitumisaika saattaa kuitenkin palvella todellisen tehokkuuden lisääjänä. Joona korostaa, että itselle pitää asettaa keinoja poistua jatkuvista ärsykkeistä ja syötöstä, koska se lisää hallinnan tunnetta omassa elämässä. Aikaa tulisi käyttää muuhunkin kuin suorittamiseen, hankkia itselle mieleisiä harrastuksia ja olla rohkea tekemään juuri niitä asioita, joista tulee itselle hyvä mieli.

Omien rajojen lisäksi olisi hyvä tarkastella, millä tavalla itse toimii ja työskentelee parhaiten. Joona kertoo, kuinka hän arvostaa etenkin sitä, että voi työskennellä firmassa, joka joustaa työntekijöidensä aikataulutuksessa - oman työpäivän ei tarvitse mennä perinteisellä 9-to-5-asetelmalla, jos itselle sopisi muunlainen rytmitys paremmin. On hienoa, että voi esimerkiksi mennä keskellä päivää salille, pitää huolta omasta kunnosta ja tehdä töitä siihen kellonaikaan kuin itselle sopii ja tuntuu tehokkaimmalta. Oman hyvinvoinnin ylläpitäminen nopeatempoisessa työelämässä edellyttää kuitenkin molemminpuolista kommunikaatiota: pitää uskaltaa antaa palautetta ja kertoa ongelmista ja haasteista. Samalla yritysten pitäisi luoda ilmapiiriä, jossa ongelmiin suhtaudutaan keskustelevasti ennemmin kuin puolustelevasti.

Jos työelämässä joskus pääsee johtajan rooliin, on vastaavasti huomioitava sen aiheuttamat sovellukset omalle hyvinvoinnille. Joona kertoo, että johtajana on mahdollista joskus hairahtaa siihen, että venyy loputtomasti miellyttämään muita ja peräti kantamaan taakkaa muiden johtajien tehtävistä omilla harteillaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että kukaan yksittäinen ihminen ei voi huolehtia kaikista maailman murheista samanaikaisesti. Toisaalta johtajan tehtävä vaatii päämäärätietoisuutta ja jämäkkyyttä tilanteissa, joissa tiimin kesken on kitkaa. Se voi alkuun tuntua itselle epämukavalta, mutta ratkaisemattomat konfliktit vaikuttavat myös tiimin hyvinvointiin ja tehokkuuteen, ja siksi oman mukavuusalueen ylittämistäkään ei tulisi aina vältellä.

Kylteristä Vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi

Kasvuyrityksessä työskennelleenä Joonaa ovat aina motivoineet uudet haasteet ja mahdollisuus ratkaista asioita, joita ei ole vielä ratkaistu. Hänen uusin aluevaltauksensa onkin ehdokkuus Helsingin kaupungin kuntavaaleissa keväällä 2025. Hän kertoo, että vaikka politiikkaan lähteminen syö kehityksestä liike-elämässä, hän kokee, että sen kautta voi toisaalta saada erilaista vaikutusvaltaa markkinoiden pelisääntöihin ja ihmisten kestäviin kulutustottumuksiin.

‍