Häpeäleima

Kondylooma ja herpes ovat yleisiä sukupuolitauteja, joita vastaan ei voi täysin suojautua kuin selibaatilla. Silti niihin kohdistuu pelkoja ja stigmaa, joiden vuoksi diagnoosi johtaa usein omanarvontunnon heikkenemiseen.

HPV eli papilloomavirus, arkikielessä kondylooma

– 80% saa elämänsä aikana HPV-tartunnan
– vain 15% HPV-tartunnoista johtaa kondyloomasyyliin
– poistuu kehosta yleensä itsestään 1-2 vuodessa‍

Herpes eli (HSV-1 ja HSV-2, tuttavallisemmin huuli- ja sukuelinherpes)

– 1-tyyppiä kantaa 85% aikuisväestöstä
– 2-tyyppiä kantaa 20% aikuisväestöstä
– molemmat tyypit voivat esiintyä suussa tai sukuelimissä
– 80% sukuelinherpestä kantavista eivät tiedä tartunnastaan

‍

Sukupuolitauteihin liittyvien negatiivisten mielikuvien vuoksi tartunnan saaneen henkinen kärsimys on usein pahempaa kuin viruksen tai bakteerin aiheuttamat fysiologiset oireet. Urbaanit legendat ja populaarikulttuurin ylläpitämät käsitykset seksitaudin saaneiden ihmisten likaisuudesta, kevytkenkäisyydestä ja huolimattomuudesta syövät itsevarmuutta aiheuttaen jopa masennusta ja itsetuhoisuutta. Erityisesti mielenterveyttä järkyttäviä ovat seksitaudit, joita ei voi hoitaa pois yksinkertaisella antibioottikuurilla. Tällaisia virusperäisiä tauteja ovat esimerkiksi HPV ja HSV. Todellisuudessa HPV ja HSV ovat hyvin yleisiä ja vaikeasti vältettäviä tartuntoja kolmesta eri syystä.

Ensiksi: kondomi ei tarjoa niitä vastaan täydellistä suojaa, sillä virukset voivat tarttua myös kondomin suojaaman alueen ulkopuolelta. Kondomin käyttö kannattaa silti, koska se suojaa arviolta noin 70%:lta HPV-tartunnoista ja vähentää HSV:n tartuntariskiä 30%:lla.

Toiseksi: molempien virusten yleisin oire on täysi oireettomuus, joten syytä tartunnan epäilemiseen ei synny. Vain 15% HPV-tartunnoista johtaa kondyloomasyyliin ja 80% HSV-tartunnoista on saatu oireettomalta kumppanilta.

Kolmanneksi: tautien testaaminen ei ole yksiselitteistä. Herpestartuntaa ei voi todeta luotettavasti ilman aktiivisista rakkuloista otettavaa viljelynäytettä. HPV:ta ei voi testata miehiltä lainkaan, vaan diagnoosi tehdään silmämääräisesti kondyloomasyylien tyypillisen ulkonäön perusteella. Naisten HPV-testi havaitsee vain kaksi yleisintä korkean riskin eli kohdunkaulan syövälle altistavaa virustyyppiä. Sukupuolielimissä tavattavia virustyyppejä on kuitenkin noin kolmekymmentä, joista 14 ovat korkean riskin alatyyppejä.

Luvut voivat säikäyttää, mutta ensisijaisesti ne korostavat tiedon tärkeyttä. Sukupuolitauteihin liittyy valtavasti stigmaa, eikä niistä uskalleta puhua riittävästi. Joskus testeihin ei edes haluta hakeutua sen pelossa, että kokeista paljastuisi jotain. Sukupuolitautia ei varmasti kukaan tahdo vapaaehtoisesti, mutta tauteihin liittyvä pelko on niiden aiheuttamiin vaaroihin nähden suhteetonta. Pelko liittyykin leimautumiseen ja kauhukuviin näppyläisistä ja vuotavista sukupuolielimistä.

Oireileva sukuelinherpes on keskimäärin 5 kertaa vuodessa puhkeava genitaalialueen ihottuma, jonka oireilua voi yhä vähentää terveellisillä elämäntavoilla ja antiviraalilääkityksellä. Oireileva kondylooma aiheuttaa kukkakaalimaisia syyliä, joita voi poistaa jäädyttämällä, laserilla tai kotona apteekista saatavalla reseptivalmisteella. Säännöllisellä papa-seurannalla korkean riskin HPV-virusten aiheuttama syöpäriski on minimaalinen.

Kun seksitaudeista ei puhuta avoimesti ja totuudenmukaisesti, kärsivät paitsi tartuntaa ja häpeäleimaa kantavat myös onnellisessa tietämättömyydessä tai arpaonnen suosiossa elävät. Eniten suojassa kummaltakin taudilta on sellaisen henkilön kanssa, joka tietää tartunnastaan ja kertoo siitä kumppanilleen avoimesti. Tällaisen henkilön kanssa on mahdollista varautua tartuntariskiä pienentävin toimenpitein, kuten huolellisella kondomin käytöllä kaikessa limakalvokontaktissa. Herpes-positiivisen kumppanin kanssa riskiä voi pienentää merkittävästi myös pidättäytymällä seksistä taudin oireillessa ja käyttämällä antiviraalilääkitystä. Kondomin ja lääkityksen kanssa tartuntariski vuoden aikana on 3,3% miehiltä naisille ja 1,3% naisilta miehille. Samaa sukupuolta edustavien välisestä yhdynnästä ei ole riittävästi tutkimusta.