Entä jos olemme väärässä? But what if we're wrong?

Psst! Scroll down to find the editorial in English.

Ympäröivä yhteiskunta näyttäytyy kauppiksessa rahanteon välineenä. Olennaista ei ole ilmiöiden kyseenalaistaminen tai perusteellinen ymmärtäminen, vaan pikemminkin kyky hyödyntää niitä taloudellisen edun ehdoin. Se, että voittojen maksimointi määrittää parhaillaan kauppiksen opetusta, ei kuitenkaan tarkoita, että niin pitäisi olla (ks. Ahmed Hewidyn kolumni).

Kun puhumme vauraudesta, puhumme vallasta. Uutisvirran perusteella energiasektorin hypetetty vihreä siirtymä junnaa paikallaan, koska sijoittajat ovat kiinnostuneempia tuotoista. Somepalvelut uppoavat käyttäjiinsä kuin crack samalla, kun ne hyödyntävät henkilökohtaista dataa kapitalismin ehdoin. Varallisuuden idealisointi ohjaa ajattelua myös kauneusihanteissa, jotka heijastavat tavoitetta kuulua ylempään keskiluokkaan (Kukkonen ym. 2019, Ulkonäköyhteiskunta).

Kaiken taustalla on talous? Ei ole mitään taloutta. On vain näkemyksiä omistamisesta, arvosta ja ihmisyydestä. Niiden pohjalta luodut, rahavirtoja ohjaavat mekaniikat rakentavat pohjan valtasuhteille, joiden vaikutukset näkyvät yhteiskunnan joka kolkassa. Halutessamme edistää hyvinvointia, tasa-arvoa tai antaa luonnolle mahdollisuuden elpyä, parhaillaan vallitsevia näkemyksiä on pystyttävä tarkkailemaan avoimen kriittisesti.

Kehitys alkaa kyseenalaistamisesta. Ja voiko sille olla opiskelijamediaa parempaa framia! Näiden kansien välissä pohditaan rakenteita, jotka on helppoa sivuuttaa, ja tuodaan päivänvaloon totutun normiston päälaelleen asettavia vaihtoehtoisia lähestymiskulmia. Toivottavasti tämänkertainen Kylteri tarjoaa ajatuksia, joilla raottaa opittujen näkemysten verhoa.

Kirjoittaja on Kylteri-lehden päätoimittaja.

                                                          ***

In the Business school, the surrounding society appears as a tool for making money. It’s not important to question or understand thoroughly the phenomena, but rather know how to use them by the rules of economics. The fact that maximizing profits is the key theme in our education at the moment, does not mean that this is the way it should be (see Ahmed Hewidy’s column).

When we talk about money, we talk about power. News is telling that the energy sector’s hyped green transition is getting nowhere because investors are more interested in revenue. Social media services hook the users like a drug while using their personal data for capitalist gains. The ideal of being rich also guides the beauty standards since they reflect the aim of belonging to the upper middle class (Kukkonen et al. 2019, Ulkonäköyhteiskunta).

Is this all because of the economy? There is no economy. There’s only views on owning, values, and humanity. The mechanisms channeling money flows based on these visions build the base for power relations, which can be seen in every corner of the society. When willing to enhance equality or well-being of humans and nature, the dominant visions need to be observed with open criticism.

Development starts by questioning. And is there a better stage for that than a student media! Between these covers, the structures that are easy to ignore will be discussed, and alternative viewpoints will be revealed. I hope this issue will offer some ideas on how to slightly open the curtain of learned perceptions.

The author is the Editor-in-Chief of Kylteri Magazine.