Brie Brave – Rohkean alanvaihtajan tarina

Laura Salonen jätti media-alan työt taakseen ja perusti juustokaupan Helsingin Vanhaan kauppahalliin. Peloton yrittäjä on tuonut perinteikkään kauppahallinostalgian someen ja tehnyt rohkeita ratkaisuja taistelussa koronan tuomia haasteita vastaan.

Kun astun sisään Helsingin Vanhaan Kauppahalliin, tuntuu kuin olisin palannut sata vuotta ajassa taaksepäin. Vieri vieressä käytäviä reunustavat kojut jatkavat vuonna 1889 avatun kauppahallin perinteitä. Tiskeistä löytyy tuoretta lihaa, kalaa ja ihanasti tuoksuvia leivonnaisia. Kuullessani lihakauppiaan kyselevän päivän koronalukemia vastapäisen kaupan myyjältä, palaan takaisin tähän hetkeen.

Olen tullut tänne haastattelemaan Laura Salosta, joka on pyörittänyt vuoden alusta lähtien Juustoansa-nimistä juustokauppaa hallissa. Salonen teki urallaan täyskäännöksen ja toi aktiivisella somepresenssillään kauppahallit lähemmäksi tämän päivän kuluttajaa. Vuosi 2020 ei taatusti ole ollut tuoreelle yrittäjälle helppo, mutta Salonen on reagoinut tilanteeseen nopeasti – esimerkiksi kuljettamalla juustoja asiakkaidensa kotioville.

Jopa tyhmänrohkeaksi itseään kuvaileva Salonen tarttui tilaisuuteen, kun kuuli ystävältään vanhan juustokaupan lopettamisesta. Kahdessa viikossa media-alan työ jäi taakse ja uusi juustokauppa sai alkunsa.

”Nykyään kaikki on niin digi ja some, että kun joku heittäytyy näin perinteiseen kauppiasammattiin, se kiinnostaa ihmisiä”.

“Kaikki kävi niin nopeasti. Toisaalta minun oli helppo ryhtyä yrittäjäksi, sillä molemmat vanhempani ovat olleet yrittäjiä ja sain heiltä paljon käytännön tukea. Lopettaneen kauppiaan jäljiltä tilat ja kalusteet olivat valmiina.”

Salonen muistelee hieman huvittuneena hetkeä, jolloin sai ilmoittaa tutuilleen ja ystävilleen aikeistaan ryhtyä juustokauppiaaksi. He yllättyivät totaalisesti, mutta pienen sulattelun jälkeen useimmat kuitenkin innostuivat ideasta. ”He sanoivat, että jos joku tämän tekee, niin se on Laura.”

Salonen on taltioinut juustokauppansa vaiheita aktiivisesti niin Twitterissä, Facebookissa kuin Instagramissakin. Juustoansa on noussut eräänlaiseksi someilmiöksi ja jopa julkisuuden henkilöt fanittavat Salosen kauppaa. Mutta minkä takia perinteinen kauppahallin puoti kiinnostaa ihmisiä?

”Nykyään kaikki on niin digi ja some, että kun joku heittäytyy näin perinteiseen kauppiasammattiin, se kiinnostaa ihmisiä”, Salonen selittää. Vanhanajan kauppahallitunnelma ja siihen liittyvä nostalgia vetävät selvästikin ihmisiä puoleensa.

Salonen ei ole koskaan tehnyt strategista brändityötä, vaan somesisältö syntyy päivän fiiliksen mukaan. Twiiteistä välittyy aitous, jonka Salonen näkee myös itse omana tavaramerkkinään. ”Päästän ihmiset lähelle ajatuksiani”, hän myöntää.

Suosion takana näyttääkin olevan kauppahallinostalgia yhdistettynä kaunistelemattomaan aitouteen, mikä tarjoaa täydellistä vastapainoa tämän päivän siloteltuihin Instagram-feedeihin ja moderniin kaupankäyntiin, jossa vain korttimaksut käyvät.

Moniin käytännön liiketoiminnan haasteisiin on helppo saada apua, mutta oma jaksaminen on kuitenkin aina yrittäjän itsensä vastuulla.

On rauhallinen maanantai-iltapäivä ja käytävällä kulkee hiljakseen ihmisiä. Silloin tällöin Salonen tervehtii iloisesti tuttujaan mukaan lukien muita hallin kauppiaita. Yhteisöllisyyden kauppiaiden kesken voi helposti aistia.

Korona on tuonut valtavia haasteita kauppiaille, joiden ensisijaisia kohderyhmiä ovat kaupungilla työssäkäyvät, eläkeläiset sekä turistit. Salonen kuitenkin kokee, että hänellä on uutena yrittäjänä ollut paremmat valmiudet toimia haasteellisessa tilanteessa. Maaliskuussa Salonen lanseerasi Juustotaxi-konseptin ja alkoi toimittaa juustoja suoraan ihmisten kotioville. Idea sai innostuneen vastaanoton asiakkaiden parissa. Kun Salonen katsoo asiaa valoisalta kantilta, hänen mielestään korona-aika on ollut opettavaista yrittäjänä. ”Mitä vain voi tapahtua koska vain. Aina täytyy pitää takaraivossa sellainen kyky muuttua ja olla ketterä.”

Hyvä esimerkki ketteryydessä on myös käytävän toisella puolella vasta avattu sisarliike, Ansan kuivat. Idea kuivaruokatuotteita myyvästä sisarmyymälästä lähti Salosen omasta havainnosta. ”Ostan itse täältä lihat, kalat ja juustot, oikeastaan kaiken mahdollisen mitä vain voin. Huomasin kuitenkin, että minulta aina puuttuu jotain, esimerkiksi tomaattipurkki tai jauhopussi. Mietin, etten varmasti ole ainoa, jota tämä ärsyttää ja päätin vastata tähän.”

Jo ilman koronaa yrittäjyyteen liittyy luonnollisesti monia haasteita. Niistä Salonen nostaa tärkeimpänä esiin omasta jaksamisesta huolehtimisen. Moniin käytännön liiketoiminnan haasteisiin on helppo saada apua, mutta oma jaksaminen on kuitenkin aina yrittäjän itsensä vastuulla. Tämä helposti unohtuu monella.

”On todella tärkeää, että osaa asettaa itselleen rajoja. Yksityisyrittäjänä olet yrityksen tärkein voimavara, ja silloin tärkein tehtäväsi on myös pitää itsestäsi huolta”, Salonen huomauttaa. Hän rentoutuu itse mieluiten luonnossa liikkumalla. Metsän hiljaisuus tuo täydellistä vastapainoa sosiaaliselle työlle. Toisaalta myös illallinen ystävien seurassa voi auttaa palautumaan työpäivän kiireistä.

Perheen tuen merkitystä Salonen ei myöskään voi tarpeeksi korostaa.   ”Isä käy joka viikko katsomassa minua ja antaa konkreettisia ohjeita. Äiti taas auttaa minua paljon kotipuolessa, hoitaa tytärtä ja käy joskus siivoamassa. Se on ollut minulle yksi merkittävin voimavara.”

Vaikka sosiaalinen media onkin hyvä keino pitää yhteyttä asiakkaisiin ja lisätä tunnettuutta, todellinen asiakastyö tapahtuu tiskin takana. Tälläkin hetkellä Salonen on töissä ja rientää välissä leikkaamaan asiakkaalle palan jos toisen juustoa. ”Vakioasiakkaat ovat tämän työn suola. On niitä, joiden tilauksen tiedän jo ennen kuin ehtivät tiskille. Ja sitten taas niitä, jotka kyselevät aina innoissaan uutuuksia”, hän sanoo.

Asiakaslähtöisyydestä kertoo myös se, miten Salonen on rakentanut Ansan kuivat -sisarliikkeen tuotevalikoimaa. ”Asiakkaat saavat koko ajan toivoa tuotteita. Melkein kaikki toiveet toteutetaan.”

”Kannustaisin olemaan niin rohkea, kun vain pystyy. — Nuorempana ja varsinkin opiskelijana täytyy tarttua mahdollisuuksiin ja olla ihan sikarohkea!”

Salosesta välittyy sellainen kuva, että hän todella nauttii työstään kauppiaana. Hän mielellään seuraa samalla asiakkaidensa tarinoita kuten nuorimman alle yksivuotiaan vakioasiakkaansa kasvua. Salosesta jää minulle päällimmäisenä mieleen se rohkeus ja pelottomuus, mikä hänen toimistaan huokuu. Rohkeus heittäytyä kauppiaan ammattiin ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin, vaikka se toisinaan vaatisi mielikuvituksellisiakin ratkaisuja. Hän tekee eikä pelkää. Näin uskalias hän ei kuitenkaan aina ole ollut.  ”Nuorempana olin arempi. Pelkäsin valtavasti epäonnistumista. Mietin, miten selviydyn, jos epäonnistun.”

Salonen huomauttaa, että myöhemmin elämässä saattaa olla rohkeutta, mutta usein myös enemmän velvollisuuksia, jolloin tuntemattomaan hyppääminen ei ehkä olekaan enää niin helppoa. ”Kannustaisin olemaan niin rohkea, kun vain pystyy. – – Nuorempana ja varsinkin opiskelijana täytyy tarttua mahdollisuuksiin ja olla ihan sikarohkea!”